Pohdinnan paikka

Mirai No -pentuja on syntynyt nyt kuuden pentueen verran. Kaikissa pentueissa olen hahmottanut tietyn vision siitä, mitä arvokasta kyseinen pentue onnistuessaan maailmaan tuo. Yleensä visio koskee niin luonnetta, ulkonäköä kuin populaatiollista näkökulmaa. Pentueen vanhempien pitää myös olla mahdollisimman terveitä ja lisääntymisen tulee onnistua luonnonmukaisesti, siis tapahtua koirien ehdoilla. Terveen koiran määritelmästä voisi puhua monen blogitekstin verran, mutta oikeastaan sopivaa näkemystä jalostushiban terveydellisistä rajanvedoista edustaa mielestäni nykyinen shiban jalostusohjesääntö.

Ovatko pentueiden visiot sitten toteutuneet? Ovatko pentueet olleet onnistuneita? Tietyissä määrin koen olevani onnistunut. Kaikki kasvattini ovat löytäneet hyvän kodin, johon ne ovat sopeutuneet ja jossa ne elevät elämäänsä kiltteinä ja kuuliaisina (pääosin :), rakastettuina perheenjäseninä. Jokaiseen pentueeseen on myös osunut (rajallisesta näyttelyintoilusta huolimatta) jonkin verran näyttelymenestystä ja ne erityisesti visioimani ominaisuudet - joita ovat olleet eri pentueissa keskimääräistä vahvempina esim. sosiaalisuus, avoimuus, koulutettavuus, japanilaistyyppinen ilme, kauniit väritykset, vahva luusto, hyvät kulmaukset tai sulavat liikkeet - ovat tulleet kussakin pentueessa ainakin jossain määrin esiin. 

Asiaa voi kuitenkin katsoa myös toisella tapaa. Kasvateissani on putkahtanut esille yllätyksekseni aika monenlaistakin terveydellistä vikaa. Näistä suurinta osaa on ollut vaikea johtaa koiran vanhempiin tai edes isovanhempiin. On piilokiveksiä, kutinoita / allergiaa, kyynärmuutoksia, D:n ja E:n lonkat, kevyttä polvien löysyyttä, puuttuvia hampaita ja hammaskiveä, virtsatietulehduksia - ja jopa tämä yksi varvasanomylia. Onneksi (jos nyt niin voi sanoa), nämä eri "viat" ovat jakaantuneet suunnilleen niin, että vakavampia vikoja esiintyy vain maksimissaan se yksi per kasvatti. Esimerkiksi löysistä lonkistaan koira ei välttämättä kärsi ollenkaan, jos vaiva huomioidaan ja hoidetaan varhaisesta vaiheesta asti ja koira muuten on terve ja pysyy hyvässä kunnossa. 

Joka tapauksessa tälläisten vikojen esiintyminen saa joka kerta miettimään, että miten nämä voisi jatkossa estää. Miten voisi kasvattaa takuuvarmasti täydellisen terveitä shiboja? Uskon, että (karkeasti arvioituna) kymmenen prosenttia varmemmin terveyttä voisi saavuttaa, kun valitsisi jalostukseen vain shiboja, joiden sukulaiset ovat useammat sukupolven ajalta minulle tuttuja koiria ja terveeksi tutkittuja. Lisäksi jalostusshibojen terveyden tulisi olla kaikilta osin täysin priimaa (nollaa ja A:ta eikä muitakaan eläinlääkärikäyntejä), koiran ikä astutushetkellä mielellään jo 4-5 v ja parivalinnoissa tulisi pysytellä täydellisessä ulkosiitoksessa (eli löytää kaksi sukutaulua, jossa shibat ovat terveeksi tutkittuja ja todettuja, mutta eivät toisilleen mitään sukua). Näin todennäköisyys täysin terveille shibapennuille saattaisi olla nykyisen ehkä noin 50-60 % sijaan noin 60-70 %. 

Olisiko jokusen kymmenikön todennäköisyyden prosenssiparannus sen arvoista, että voisi käytännössä unohtaa kasvatuksestaan kaiken muun, kuten rotuominaisuuksiin liittyvän, visioinnin?

Teoreettisesti ajateltuna voisihan myös lopettaa kokonaan roturajojen tuijottamisen ja varmistaa terveyttä priorisoivat jalostusvalinnat kasvattamalla sekarotuisia koiria. Onko ylipäätään nykyisenkaltainen rotukoiranjalostus tulossa ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän? On helppo huudella, että englanninbuldoggien puhdas jalostaminen pitäisi kokonaan lopettaa, kun terveitä yksilöitä ei ole olemassakaan. Mutta kuka päättää, milloin jokin rotu on liian sairas jatkojalostettavaksi? Milloin shiba päätyy samaan sarjaan? 

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia. Jatketaan lisää myöhemmin, mutta pohdinnan paikka, mielestäni. Ihan meille jokaiselle koirankasvattajalle.

Edustusta kesän koiranäyttelyissä

Olen harmillisen harvoin päässyt osallistumaan shibojen (tai siis Suomen Seurakoirayhdistyksen eli SSKY:n) erikoisnäyttelyyn. Viime vuosinna petraus on kuitenkin ollut merkittävää, sillä ihan kahtena peräkkäisenä vuotena olen itse ollut mukana. Viime vuonna Aata otti omansa, ja tänäkin vuonna sujui ihan mukiinmenevästi! Mirai No -edustus lepäsi Pörrin (Mirai No Aidoru Idai) ja Ginin (Mirai No Sir Salmiac) harteilla, sekä kannustusjoukoissa mukana paikalla oli myös pikkuinen Taku, Mirai No Tadataro.

Gin

Pörri

Taku

Ihan omia koiria mulla ei ollutkaan ilmoitettuna, mutta esitin Pörrin. Pörri päräyttikin reippaana tasokkaassa valioluokassa toiseksi erinomaisella arvostelulla ja SA:lla, sekä lopulta vielä neljänneksi paras uros -luokassa. Gin esiintyi myös tyylikkääseen tapaansa, ja sai nuorten luokassa hienosti erinomaisen. Nää pojat <3

Kaikki näyttelyn tulokset löydät KoiraNetista. Tuomarina oli ruotsalainen Britt Nyberg, joka oli oikein mukava (suorastaan vitsikäs, "moittien" minua siitä, että lihapullani eivät olleet ruotsalaista laatua) ja teki arvostelussa koirista mielestäni hyviä huomioita.

Kuvat erikoisnäyttelystä on ottanut Katja Pesonen, kiitos!

Vähän muitakin näyttelytuloksia on kesän aikana saavutettu. Ihana Itä-Suomen edustuksemme Mirai No Sorairo aka Nuka teki näyttelydebyyttinsä todellisella tyylillä napaten heti sertin matkaan. Go Nuka! Nuka on harjoitellut mätsäreissä kesän mittaan ja yksi mun suosikkipätkä on tämä seuraava video Nukan ikiomalta Instagram-tililtä. Katsokaapa tuota häntää: harvinainen kuin mikä, mutta kuin japanilaisten ihanneshiban kuvauksesta!

Our first match show ever! I behaved very well 😍

Video, jonka Nuka (@nukashiba) julkaisi 20. 06ta 2016 klo 11.13 PDT

Myös Navin ja Seitan lapset ovat jo aloitelleet näyttelyuraansa ja kävipä mammakoira itsekin näyttämässä mallia, voittamalla koko shibasakin kasvattajatuomari Charlotta Mellinin (Tiukun kasvattaja) arvioimana. Rotunsa parhaan ja CACIB:n voittaminen kasvattajatuomarin (ja vieläpä kovasti arvostamani sellaisen) tuomaroimana on aika hieno juttu.
 

VSP Laggan Izumi (Fumikon veli) ja ROP Mirai No Ayumi Akai. Kuva: Merete Godt.

Mätsäripalkintojen haalimisen lisäksi Navin pennuista Haru (Mirai No Tatsutaro) on ehtinyt myös yhteen epäviralliseen pentunäyttelyyn elokuun alussa. Tulos puhuu puolestaan: ROP ja RYP-4!  Olin itsekin paikanpäällä Helsingin Tuomarinkartanossa Harua tsemppaamassa ja nappaamassa muutaman valokuvan muistoksi. Odotan innokkaasti, että Haru, Taku ja Mio pääsevät isompiin kehiin. Vaikka itse sanonkin, nyt vaikuttaa siltä, että tässä pentueessa on palikat aika kivasti kohdallaan. Ei mitään paineita, omistajat! :D

Tästä on hyvä jatkaa, kiitos kaikille kasvatinomistajille aktiivisuudesta! Pienisuuri toive olisi saada kasvattajaryhmä kasaan joulukuun Messukeskuksen näyttelyihin. Saapa nähdä! Joka tapauksessa: hyväntuulisesti, mutta tarmokkaasti suunnataan kohti uusia kauneuskilpailuita - kännykkäräpsäisy Ginista (ja Viivun kädestä) tiivistää mielestäni tämän asenteen erinomaisesti.

Suomen kolmas TK1-shiba

On meidän pieni Navi! :)

FI MVA V-14 TK1 Mirai No Ayumi Akai

Jaana ja Navi saivat syyskuussa piirimestiksissä hienot 184 pistettä ja ylsivät kolmannessa kokeessa siis kolmatta kertaa siis ALO-luokan ykköstulokseen. Täällä lisää kuvia juhlapäivältä ja kattokaapa myös tuoreet videot avoimen luokan treenien etenemisestä. Saa nähdä, miten korkealle kaksikko vielä pötkii :)

Pröystäilevänä sivuhuomiona on muuten todettava, että ensimmäinen TK1-shiba on meidän Iitu. Kokeita kierrettiin Iitun kanssa vuosina 2006-2007. Toinen TK1-shiba (ja erikoisvoittajaan asti edennyt) on Jaanan Ganon. Ja Navi nyt sitten kolmantena, minun ja Jaanan yhteisomistuksessa. Kaikki kunnia Jaanalle Navin kouluttamisesta, mutta jos vähän saa hehkuttaa, niin tätä juonta pudottiin jo ennen Navin syntymää :) 

Shiban kanssa VOI harrastaa. Ja menestyäkin! 

Kunhan aina pysyy tietty pilke silmäkulmassa :)

Navista FI MVA!

Jaa mää vai?

Navinallukka pääsi tsekkaamaan Helsingin hajut ja tuli reiluksi viikoksi hoitoon. Tiedän olevani puoleellinen, mutta joka kerta kun Navi on meillä hoidossa, jaksan hämmästellä miten kaikinpuolin kiva koira se on. Ja nyt viimeistään todistetusti ei ainoastaan luonteeltaan kiva, vaan myös ulkomuodollisesti valioyksilöksi julistettu!

Hoitoreissun taustalla oli siis Vantaan näyttely lauantaina 5.9., josta lähdettiin viimeistä sertiä metsästämään. On siinä aina jotain spesiaalia lähteä esittämään omaa kasvattia :) Märkä, mutta menestyksekäs reissu: Navi oli rotunsa paras ja lopulta kaatosateessa innolla esiintyen ryhmäkehässäkin 8 parhaan joukossa! 

Tuomari Zake Ligita kirjoitutti Navista näin: 

"Nice type & propotions, correct type of head and expression. Good neck and topline, very well developed body. Correctly angulated. Moves well, correct temperament."

Näyttelypäivän päätteeksi Navi pääsi hoidosta hoitoon kun kasvattaja lähti iltaa vasten ajelemaan vielä Vaasaan asti, mutta Navi tuskin oli kovin pettynyt päästessään loppuviikonlopuksi kirmailemaan mökille neljän rotutoverin kanssa. Reissusta palatessani nappasin Navin, Tiukun ja Helmin mukaani Salosta, jossa shibalauma sielläkin vetivät rallia pihalla varsin tyytyväisen oloisena. Onnea on hyvin juttuun tuleva viiden nartun shibapoppoo <3

Kotiin Lahteen Navi pääsi sitten keskiviikkona illalla ja valmistautuu nyt tokon piirimestaruuskokeisiin. Ei tässä mitään paineita kasvatella, mutta luottavaisesti odottelen huomenna viestiä TK1-tokotittelin varmistumisesta. Saadaan lisää pituutta tähän nyt jo aika kivaan "FI MVA V-14 Mirai No Ayumi Akai" pötköön. Varsin menestyksekäs on ollut Navin tokourakin tähän asti, kun takana kaksi virallista koetta ja kaksi ykköstulosta. 

Odoteltiin autossa sadetta paossa ryhmäkehää. Päiväunet kesken :)

Ei tästä paljon koira voi enää ainakaan söpömmäksi tulla!

Kevään kisailuja

Meikälainen on saanut jonkinlaisessa mielenhäiriössä bloggaustahtia tiivistymään, mutta saattaa tietysti käydä niin, että muuttotohinoissa ja uusiin hoodeihin tutustuessa vähän taas vauhti hiipuu. Siltä varalta: Oletteko käyneet kurkkimassa Mirai No -shibatusten elämää myös koirakkojen omissa blogeissa?

Coolisti kesää odotellessa

Ensin voitte vaikka käydä katsomassa, miten Naviska mennä painelee mölliagikisoissa.

Ja seuraavaksi lukea Ginin saavutuksista mätsärimaailmassa.

Sitten voikin hakea ymmärrystä shiban kanssa treenaamisen käännekohdista ihanan Akiran omistajan Even erinomaisesti kirjoittamana.

Ja lopuksi voi viimeistellä hyvän mielen selaamalla sivutolkulla Saran ottamia upeita kuvia Nukasta.

Lisää kivoja blogeja yleensä löytää juuri muista blogeista, joten rodusta kiinnostuneiden kannattaa pitää silmät auki blogeissa pyöriessään ja pistää hyviä linkkejä talteen vaikka kirjanmerkkeihin. Blogien lukeminen on erinomainen tapa hankkia tietoa rodun eri yksilöistä, shibaa(kin) kun on vaikea laittaa yhteen muottiin. Persoonia toinen toisensa jälkeen!

Debyyttejä

Lisää syitä olla valtavan ylpeä omistaan!

Tokolupaus Mirai No Ayumi Akai "Navi"

Navin ensimmäinen ALO-luokan startti Lahdessa 16.5. Tuloksena upeasti 182 pistettä ja kunniapalkinto! Navista tuli kolmas suomalainen shiba, joka on saavuttanut ykköstuloksen virallisessa tottelevaisuuskokeessa. Mahtavaa työtä, Jaana ja Navi!

Mirai No Sir Salmiac "Gin"

Pikkumies Gin (7 kk) ensimmäistä kertaa virallisessa näyttelykehässä 17.5. Raumalla; lopputuloksena tiukan tuomarin (Janet Lobb) syynissä pentuluokan voitto, KP ja ROP-pentu! 

Siitä se lähtee, go go Gin ja Viivu!

Mirai No proudly presents....

Tuore Suomen muotovalio

FI MVA Mirai No Aidoru Idai

Vastikään kaksi vuotta täyttänyt hurmuri-Pörri käväisi Lahdessa näyttelyssä. Irlantilainen John R. Walsh valitsi Pörrin rotunsa parhaaksi ja näin ihkaehka Mirai No -muotovalio on kruunattu! Paljon onnea ja iso kiitos Pörrin omistajille Marille ja Jarkolle! :)

Helatorstai ja Helsinki

Eilisestä vapaapäivästä otettiin ilo irti - pidettiin pienimuotoista Mirai No -miittiä kotosalla. Keli suosi ja kippurat painelivat pihalla. Kiitos kaikille, oli kiva nähdä teitä ja koiria!

Hymyilyttää

Aata, Gin, Yumi, Mai ja Pörri

Tiuku

Gintsu!

Aata ja Gin

Helmi

Dazu, Mai ja Pörri

Helmi

Mai ja Gin

Mai - Fumikon siskontyttö

Gin 7kk

Pörri

Yumi

Gin

Gin ja näyttelyharjoittelua

Kerjurit Pörri, Mai, Ilo, Yumi ja pyllistelevä Gin

Isoja uutisiakin on kerrottavana: kamat on meinaan jo pakattu ja parin viikon päässä häämöttää muutto Helsinkiin. Vaikka firma ei vaihdu, työkuviot nyt sitten vievät kuin vievätkin kehäkolmosen sisäpuolelle. Tiukun ja Helmin kanssa meistä tulee siis stadilaisia. Muutetaan Alppilaan (ei Pasilaan, kuten eilen opin - kiitos vaan vieraille opastuksesta ;) ja vaikka Turusta onkin haikea lähteä, innolla kohti uusia haasteita ja hoodeja! 

Pistäkäähän kaikki helsinkiläiset korvan taa, että saa kysyä lenkille ja lähteä esittelemään parhaita mestoja. Paikalliselle koirahoitajalle tulee myös luultavasti olemaan tarvetta silloin tällöin: jos lukijoista löytyy innokkaita, ilmiantakaahan itsenne!

Terveysjännää

Jännittävä kevät menossa, kun 2. ja 3. pentue ovat tulleet terveystutkimusikään 2v synttärien lähestyessä ja omillekin koirille pitää silmien ja polvien uusintatutkimuksia saada aikaiseksi. 3. pentueen pojat Akira ja Xavi jo kävivätkin tutkimuksissa aiemmin, ja nyt myös 2. pentueen komeamman sukupuolen edustajamme Pörri (Mirai No Aidoru Idai) on tutkittu! Silmät, polvet ja selkä priimaa, lonkat B/B ja kyynärät 0/1. Mikä lie tuossa kyynärässä, mutta voidaan olla iloisia ja luokitella tuo lähinnä pakolliseksi kauneusvirheeksi ;)

Keväämmällä vuorossa kakkos- ja kolmospentueiden tytöt Navi, Yumi ja Kira. Kiran ja Navin tutkimustuloksista riippuen pystytään sitten suunnittelemana loppuvuodelle mahdollisesti shibapentuja. Vielä ei ole tutkimusaikoja varattu, mutta huhti-/toukokuussa sitten. Hui!

Hyvä Pörtsä! Terve, fiksu ja komea!

Winner in da house!

Hiphei, Messariviikonloppu vierähti mun osalta ihan kotosalla Heikin luovutuksen ja rauhallisen itsenäisyyspäivän vieton merkeissä, mutta ihanaa kun kasvatinomistajat pääsevät edustamaan vaikka itse ei ihan jokapaikkaan aina ehdikään. Helmin pennuista Pörri (Mirai No Aidoru Idai) ja sijoitustyttö Navi (Mirai No Ayumi Akai) olivat mukana viikonloppuna Messarissa, Pörri sekä Helsinki Winner 2014 että Voittaja 2014 -näyttelyissä ja Navi vain jälkimmäisessä. 

"Bra hane, maskulint huvud. Mycket fina ögon. Bra öron, nos och bett. Rejält bröst korg. Bra ben och mycket bra rörelser. Utmärkt päls, färg och urajiro. Bra temperament"

Pörrin ja Marin tyylinäyte

Ensin Pörri oli lauantaina kovassa kilvassa 4. paras uros ja sunnuntainakin sai hienosti SA:n. Arvostelut molemmilta päiviltä kehuivat nuorta miestä kovasti. Sitten Navi räjäytti potin ravaamalla tyylillä ulkomaisten narttujen ohi ja napaten Voittaja 2014 -tittelin kotiin! Huikeeta. Jaana on tehnyt takuuvarmaa työtä Navin koulutuksessa ja aina yhtä iloinen shibatyttö hoitaa sitten loput luonnollisella söpöydellään :) 

Muistan varsin tuoreesti vielä fiilikset kahden vuoden takaa, kun Aata nappasi samaisen voiton itselleen. Se voitto oli semmoinen nuoren koiraharrastajan yksi unelma. Nyt (jo) sama temppu omalle kasvatille, vetää vähän sanattomaksi. WAU!

Ryhdikkäänä Anneli Pukkilan arvioinnissa

"Kutsu mua Voittajaks"

NUO ERI1, SA, PN1, SERT, CACIB, VSP >> V-14 Mirai No Ayumi Akai

Onpahan ollut näyttelyvuosi. Vielä kerran kiitos ihanien koirien ahkerille omistajille. Ootte huippuja, kiitos!

PS. Voittaja-lähetys saapui muuten illaksi juoksujoululomalle Turkuun. Pääsin antamaan siis onnitteluhalit koiralle ihan henkilökohtaisesti. Naviska viihdyttää Helmi-mammaa ja muuta laumaa nyt hyvän tovin etelässä. Saa nähdä millainen kuriton, pilalle hellitty shibaotus Jaanalle palaa tammikuussa..? :D