keskiviikko 31. elokuuta 2011

Treeniätreeniä

Lomaa on vielä jäljellä, mutta tulimme Tiukun ja Helmin kanssa välillä pyörähtämätämään täällä Vaasassa. Päästiinpä treeneihin ja sain itse asioita hoidettua ennen kuin luentosalit taas kutsuvat. Huomenna starttaa tosin auto takaisin kohti Saloa, tiedossa on vielä neljän päivän viikonloppu. Lauantaina varmasti riittää hulinaa, kun saamme "pentutapaamiseen" yhdeksän shibaa saman katon alle, tai ainakin samalle tontille. Ja sunnuntaina on Sastamalan ryhmänäyttely, josta Helmin kanssa käydään taas hakemassa lisää kokemusta pentuluokasta.

Nyt kuitenkin niitä treenikuulumisia :) Loma on ollut lomaa ja pakko myöntää, että ihan niin paljon en ole ehtinyt treenata kuin olisin toivonut. No, jotain on kuitenkin tullut tehtyä. Tiukulle tosiaan virittelin suksisauvat etupihan nurmikkoon ja keppitreeni tuntuikin toimivan ihan hyvin. Ainakin edistystä näkyi eilen treeneissä, kuudella kepillä meni jo ihan hienosti ilman mun apuja kun muistin vaan antaa Tiukulle tilaa hakea eka keppiväli ja maltoin itse kävellä reippaasti eteenpäin. Tokikaan kepeillä eteneminen ei ollut niin nopeaa kuin avustuksilla, mutta jostain se on lähdettävä apuja häivyttämään pois ja kyllä Tiuku selvästi jo tietää mitä pitää tehdä! Muutoinkin oli hyvät treenit eilen, mentiin 2-luokan hyppyrataa. Ekan radan Tiuku haahuili vähän omissa maailmoissaan (taisi olla kakkahätä..), mutta toisella yrittämällä alkoi sujua. Vauhti kiihtyi jännästi kahdessa peräkkäisessä putkessa, sai itse sprintata kivasti :D Mitään kovin ihmeellistä radassa ei ollut,  mutta heti esteen jälkeisissä U-käännöksissä mun pitäisi muistaa antaa Tiukulle merkki ennen hyppyynponnistusta että neiti tietäisi jarruttaa ja kääntyä nopeasti esteen jälkeen. Muuri sujui taas hyvin, siitä tassulla ponnistelut on jäänyt onneksi pois. Ensi viikolla onkin vikat treenit ennen kuin hallikausi alkaa, saa nähdä vaihtuuko meillä treenipäivä ja -porukka paljonkin taas, sama jännäyksen aihe joka kevät ja syksy :)



Tänään oli sitten Helmin vuoro, päästiin vihdoin jatkamaan tokokurssia. Meiltä väliin jäi kaksi kertaa, joiden aiheina "seuraaminen ja perusasento" sekä "liikkeestä maahanmeno ja paikallaanmakaaminen". Seuraamista olen yrittänyt hiljalleen treenata Helmin kanssa, kontakti on hyvä ja nyt hetkittäin alkaa oikea paikkakin löytyä, vaikka välillä edelleen H tuntuu jäävän hieman liian taakse. Pitää saada vähän lisää draivia :) Eilen yhdistin myös perusasennon mukaan seuraamiseen ja yllättävänkin hyvin Helmi lähti viereltä istumasta mukaan seuraamiseen ja toisaalta osasi nopeasti yhdistää että seuruu loppuu aina perusasentoon. Parhaat pätkät seuruuta tulee tosin edelleen "vauhdista". Pyrin tekemään tässä alussa tosi lyhyitä pätkiä, mutta silti vaihdellen seuruun pituutta ja sitä milloin palkka tulee.

Liikkeestä maahanmeno puolestaan.. Huoh, mitenköhän opetin sen Iitulle? Iitu tekee sen kuin unelma :) Kaipa se lähtee vaan hyvistä maahanmenoista. "Iloisia" maahanmenoja (leikitystä, käsky käsiavulla, palkka, lisää leikitystä) ei varmaan voi koskaan tehdä liikaa. Täytyy ehkä selvitä kirjastoon hankkimaan avuksi vaikkapa Mujusen kirja "Tie tottelevaisuusvalioksi". Muistelen siinä olleen hyviä step-by-step -vinkkejä.

Tänään treeneissä teemana oli luoksetulo. Sitä oltiinkin jo vähän reenattu :-) Vihellys on meillä se ulkoiluluoksetulopyyntö, mutta tokoa varten pitää olla erillinen luoksetulokäsky. Vielä on vähän harkinnassa, huutaisinko "Helmitänne" vai "Helmiviereen". Tänään ainakin toimi molemmat, mutta katsotaan nyt.

On toi Helmi kyllä aikamoinen, suorastaan häkellyn kun neiti 8kk tuijottaa muo vähintään 3/4 treeniajasta ilmeisesti vaan odottaen seuraavaa käskyä ja sitä myöden palkkaa. On se herkkusuu, mutta taitaa se ihan oikeasti olla aika tokohenkinen :) Sopivan rauhallinen ja keskittymiskykyinen, mutta kuitenkin tekee intona. Tänään treeneissä kerrattiin kivasti perusasentoa, Helmi tekee aika hyvin jo, mutta jotta oikea paikka hahmottuisi koiralle paremmin, vois alkaa tekemään sellaisia käännöksiä ja siirtymisiä niin että koira aina siirtyy mukana pienissäkin askeleissa oikeaan paikkaan. Peruutuksen opettaminen kuulemma usein aktivoi koiran käyttämään takajalkojaan rungon alla, luulen että se on meidän tulevien viikkojen projekti sitten myös :)

Luoksetulot meni hyvin, tosin huomaa että Helmi ei yhtä levollisena jää paikalleen treeneissä kuin kotona. Vähän ois lähdössä mun perään, mutta eiköhän tuo siitä muutu ihan ajan kanssa. Lopuksi katsottiin hieman ens viikon teemaa eli liikkeestä seisomaan jäämistä. Helmihän keksi heti mikä juttu tää on! Peruuttaen ja käsimerkillä, käskyllä + antamalla herkkua nassuun alkuopetus sujui lupaavasti :) Ensi viikoksi koitetaan saada hieman varmuutta pysähtymiseen ja siihen, ettei yksikään tassu liikahda käskyn jälkee. Saatiin treeneissä vähän vettäkin niskaan, mutta onneksi vain vähän ja Helmi nyt ei ollut moksiskaan. Haki edelleen kontaktia, vähän vaan silmät viirummassa :-)

Loppuun vielä videonäyte Iitun tunnareista, näyttää yksinkertaiselta, mutta kokeilkaapa itse. :-) Koiran pitää siis hakea kapuloiden joukosta vain se oma kapula, joka on "merkitty" pitämällä kapulaa pari minuuttia ohjaajan kädessä. Muihin kapuloihin ei ole koskettu ollenkaan, ne säilytetäänkin aina erillään. Iitu tekee tunnaria tässä kolme kertaa ihan ilman alkutreeniä tai muistiinpalauttamista ja en varmaan paljon huijaa jos sanon että edellisestä tunnaritreenistä on ainakin vuosi aikaa. Viereentulo ja kapulan pitäminen oikein ois vaatinut vähän hiomista etukäteen, mutta vaikein osuus sujuu kyllä kuin vettä vaan. :) 


Iitu on muuten ollut nyt jo monta viikkoa ilman lääkkeitä ja nappuloista luopumisen jälkeen tilanne on selvästi parantunut. Ihan mahtavaa :) Karvanlaatu ei ole entisellään steriloinnin jälkeen ja ei kai kutinatkaan nyt täysin ole poistuneet, mutta lääkettä nyt ei ainakaan tällä hetkellä tunnuta tarvitsevan. Muutenkin on ollut hieno nähdä, miten hienosti Iitu hallitsee laumaa. Iitu on johdonmukainen alpha, joka ei turhasta nipota kunhan nuoremmat muistavat kunnioittaa Iitun omaa tilaa, mutta tarvittaessa Iitu saa koko lauman järjestykseen yhdellä katseella. Aina välillä Iitu intoutuu leikkimään vauhdilla jopa Aatan kanssa ja meidän yhteinen lempihiekkaleikki (heitän kasan hiekkaa ja Iitu loikkaa perään) on yhtä suuressa suosiossa kuin Iitun ollessa teini-ikäinen. :D Ihana Iippa <3


Kivaa viikonloppua!
 

torstai 25. elokuuta 2011

Lomalla!

Ah, ei voi muuta sanoa kuin että kyllä lomalla on mukavaa! :) Puolitoista viikkoa lomaa on takana ja vielä toinen samanlainen pätkä edessä. Loman aikana ollaan ehditty tehdä vaikka mitä, mutta seuraavassa pikakertaus.

Loma käynnistyi parhaalla mahdollisella tavalla kun saimme Elisan ja Meiko-shiban meille kylään. Meiko sai ensin äidiltäni rabies-rokotuksen niskaan ja sitten oli vähän kivempien ohjelmanumeroiden vuoro. Käytiin koirien kanssa lenkillä merenrannassa, ja Helmi ihan päätti hypätä mereen hihnassaan. Ilma oli ihanan lämmin ja pihalla aitauksessa tytöt saivat oleskella rauhaksiin. Kovin villiksi meno ei yltynyt, mutta koirat tulivat aika hyvin toimeen ja Meiko nautti palloleikeistä. Meiko osoittikin olevansa paitsi tosi kaunis, myös luonteeltaan ihana. Kiitos Elisa vierailusta!



Seuraavana aamuna lähdimme puolestaan Helmin kanssa kohti Helsingin Tuomarinkartanoa, jossa järjestettiin kaikkien rotujen pentunäyttely. Päivästä tulikin aika pitkä, kun Helmin rotukehä oli ohi yhdentoista maissa ja ROP-pennuksi kunniapalkinnon kera valitun Helmin kanssa jäimme odottelemaan pentujen ryhmäkehää. Onneksi sää suosi, ei ollut kuuma, mutta aurinko pilkahteli ja sadetta ei saatu niskaan. Helmi otti näyttelyssä rennosti, mikäs meillä oli numikolla pötkötellessä :)
Tuomari Kirsi Honkanen kirjoitutti Helmistä näin: "Erittäin hyvin kehittynyt. Sulavat rungon linjat. Hyvät mittasuhteet. Oikeat pään mittasuhteet. Hyvä ilme. Kauniit silmät ja korvat. Hyvä kaula, ylälinja ja häntä. Hyvä rintakehän malli, hieman pitkä lanne. Etukulmaukset saisivat olla voimakkaammat, hyvät takakulmaukset. Hyvä raajaluusto. Tasapainoiset liikkeet. Hyvä turkinlaatu ja urajiro. Erittäin miellyttävä käytös."
Helmi käyttäytyi jälleen oikein kauniisti ja näyttelypäivä huipentuikin mahtavasti, kun hienosti järjestetyssä näyttelyssä meidän poimittiin isossa kehässä jatkoon! Lopulta sijoitus oli ryhmän kuudes, mikä oli kyllä kovassa seurassa tosi hienosti vaikka harmittavan lähelle oikeaa ryhmäsijoitusta jäätiinkin. Olen niin ylpeä Helmistä, pikkuneiti esiintyi niin kauniisti! :) Oli hienoa esiintyä kehässä yleisön edessä ja kuunnella kun kuulutettiin kehän etenemisestä jne. :)
Fumi ja ihana panta
Kuva: Linda Malmlund

Näyttelyn jälkeen ajoimme Kauniaisiin tapaamaan Fumikoa. Aivan yhtä suloinen pikkuneiti hän on kyllä kuin aiemminkin, ja tottelevainen ja leikkisä kuin mikä :) Fumiko ja Helmi tulivat edelleen hienosti juttuun ja sukulaistyttöjen leikkiä oli hauska seurata. Fumikolla tuntui sujuvan elämä uudessa kodissa muutenkin kaikin puolin mallikkaasti.
  
Alkuviikosta hengähdettiin pari päivää kotona, tuunailin itse vähän läppäriäni uuteen uskoon ja kävimme koirien kanssa muutaman kerran naapurin ihanan aussien kanssa lenkillä. Ylppö onkin tyttöjen ihan suosikkikaveri :) Keskiviikkona lähdettiin sitten mökille, tällä kertaa tosin vain Tiuku ja Helmi pääsivät mukaan. Tiuku karkaili pari kertaa mökkinaapurin tontille haukkumaan ja ulvomaan, ja järveltä kuulunut kaiku ei varsinaisesti auttanut Tiukun hiljentymisesttä. Helmi oli niin kiltti tyttö niin kuin aina, meni ehkä puoleen väliin Tiukun perässä, mutta sitten jäi miettimään että ei ehkä viittikään, missä matte :-) Epätyypillinen shiba, mutta minä tykkään <3 Koirat kävi mustikassakin, eivät kyllä ole kovin avuliaita poimimisessa kun syövät väkisin samasta puskasta mistä yritetään poimia. :) Käväistiin perjantaina kotona kun meidän ihmisten seura vaihtui kavereista sukulaisiin, mutta palattiin sitten illalla takaisin. Eikä näkynyt neitien olemuksessa merkkejä kyllästymisestä. Video ja kuvat puhukoon puolestaan :)








Sunnuntaiaamulla oli aika suunnata mökiltä kohti pentunäyttelyä, tällä kertaa Tampereen yläpuolelle Kyröskoskelle. Näyttelyalue oli ampumarata metsän keskellä, mikä olisikaan rennompi paikka pentunäyttelylle! Päivä oli vähän pilvinen, mutta olimme onnekkaita emmekä saaneet vettä niskaan. Erityisen kivaa näyttelypäivässä oli, että saimme Helmin kanssa seuraksemme Katjan, ja koska päivä oli muutenkin lyhyempi kuin Helsingin pentunäyttelyssä, aika kului oikein mukavasti :) Helmi nautti rotukehän hienon suorituksen jälkeen possunkorvansa ja vastaanotti rapsutuksia.

Tuomari Saara Sampakoski palkitsi Helmin kunniapalkinnolla ja Helmi saavutti kolmannessa näyttelyssään kolmannen rotunsa parhaan tittelin :) "8kk erinomainen narttupentu. Hyvät mittasuhteet. Hyvä pää ikäisekseen. Kauniit, tummat silmät. Hyvät korvat. Erinomainen rintakehä ikäisekseen. Kauniit kulmaukset edessä ja takana. Oikea-asentoiset raajat. Erinomainen raajaluusto. Erinomainen voimakas reisi. Erinomainen häntä. Hyvä väri. Erinomainen luonne, esiintyy erinomaisesti." Aika erinomainen tyttö <3

Tämä alkuviikko ollaan taas viihdytty kotosalla, mutta ei suinkaan toimettomana :) Eilen päivällä saatiin Aatalle leikkiseuraa, kun kuukauden nuorempi Koma-poika, myöskin black&tan ja Saksan tuonti, saapui Tian kanssa meille telmimään :) Komea ja menevä pikkumies, erityisesti Aata oli kaverista ihan intona! Aika hyväkäytöksinenkin, kun Iitukaan ei juuri häiriintynyt lauman hetkellisestä kasvusta :) Kiitos Tia vierailusta!


 

 


Koman ja Tian lähdön jälkeen suuntasin ystäväni mökille lenkkeilemään, uimaan, saunomaan, syömään hyvin ja vaihtamaan kuulumisia pitkästä aikaa, ei paljon parempaa lomapäivää yksinkertaisesti voi olla! Koirat nukkuivat illan ihan tyytyväisenä :)

Ei tästä lomatarinasta nyt kovin pikainen tullut, mutta kun on tapahtunut niin paljon kaikkea kivaa, ei millään malttaisi jättää  mitään välistä. No, nämä on näitä lomailun positiivisia puolia! :-) Ensi kerralla tiedossa varmastikin lomakuulumisia osa II. Kaikkea kivaa, kuten Mirai No-pentutapaaminen, on vielä lomasta jäljellä. No, nyt alkaa varmaan tätä lomahehkuttelua olemaan jo tarpeeksi, aika käpertyä nukkumaan :) Helmi ja Tiuku näyttää mallia:


Kauniita unia!

torstai 11. elokuuta 2011

Tavoitteita ääneen lausuttuina

Seuraavassa treenikuulumisia osa 358209. Nämä treenikirjoitukset on vähän tällaisia eniten mulle itselleni suunnattuja juttuja, välillä varmaan vähän tylsiäkin kirjoituksia. Mutta olen joskus todennut, että treenaamisesta kirjoittaminen auttaa pysymään kärryillä siitä miten on mennyt ja miten edistytään. Jos tuntuu ettei ole mitään kirjoitettavaa, se yleensä tarkoittaa että treenaaminenkin on jäänyt vähälle ja on aika ryhdistäytyä :)

Viime treenikuulumisten jälkeen Tiukun kanssa on ollut parit agilitytreenit ja Helmi tosiaan aloitti tokokurssin viime viikolla. Tiukun kanssa agilityssa edistystä on tapahtunut erityisesti kepeissä! Ja keinukin alkaa olla jo aika varma, jos vauhtia on paljon niin mun pitää vaan muistaa jarruttaa menoa hiukan ennen keinua. Kepeissä olen nyt pyrkinyt häivyttämään käden käyttöä ja antaa Tiukun itse hakea sisäänmenoakin paremmin. Viime viikon treeneissä tehtiin lopuksi kuudella kepillä niin että yritettiin mennä aika hitaasti, alkuun oli toki vähän vaikeaa, mutta jalalla rytmitys auttoi ja ihan hetkessä näki että Tiuku kyllä tajusi idean. Nyt tämän viikon treeneissä kepit meni pari kertaa radassa kuin unelma, seurasin toki lähellä vieressä ja kädet alhaalla, mutta oikeastaan käsi ei enää kovin paljon edes heilunut vierellä. Vasemmalla jalalla pystyy hyvin muistuttamaan kierrosta jos vaan pysyn rytmissä. Tiukulla on hyvä tapa kiihdyttää kohti keppien loppua. :) Nyt kun lähdetään lomalle ja jää parit treenit väliin, otan tavoitteeksi treenata keppejä kotona pihalla tökkimällä hiihtosauvoja nurmikkoon. Tulis hyödynnettyä loma jotenkin :) 

Edellispäivän treeneissä mentiin 2-luokan rataa, joka oli oikeastaan aika helppo. Tosin olen kyllä huomannut, että joskus en itse aluksi ole oikein skarppina ja tulee ihan mun omia hölmöjä virheitä ekalla yrityksellä. No, ehkä kisoissa pysyn skarppina ihan luonnostaan, mutta vois sitä tietysti keskittyä treeneihinkin vähän paremmin. Tiuku kyllä lukee mun epämääräisempiäkin ohjauksia yleensä onneksi aika hyvin :) Putkista on selvästi tullut Tiukulle mieleisempiä viime aikoina, se irtoaa niihin hyvin. Pitää muistaa jatkossakin palkata putkien jälkeen välillä kesken radan, joku puomi puolestaan tuntuu itsessään olevan Tiukusta niin kiva este, että koira vain kerää siitä vauhtia. Ja sitten mulle tuleekin kiire :-) Viime treeneissä Tiuku vahingossa tippui puomilta, kun tyhmänä menin antamaan sille palkan putken jälkeen keskellä puomia ; onneksi vauhtia ei ollut paljon ja Tiuku laskeutui maahan ihan taidokkaasti. Eikä se hetkeäkään taaskaan epäröinyt tai hidastellut, kun heti perään mentiin puomi uudestaan.

Täytyy muuten todeta, että jos on koiran käytöksestä kotona mitään päätteleminen, on tuo Tiuku kuin luotu agilityyn; siihen malliin hän täällä kotonakin kiipeilee milloin mihinkin. Juuri äsken neiti kiipesi tuolille mun taakse, siitä mun syliin ja tähän ruokapöydälle. Tuohon se jäi nyt pötköttämään keskelle pöytää :D Myös Aleksille on tuttua, että koneella istuminen tauottuu, kun pikkushiba tulee kaapimaan tassulla säärestä, jos ei kädellä tee tilaa ja anna Tiukun hypätä syliin. Yhä usemmin Tiuku myös löytyy sohvan selkänojilta nukkumasta, mielellään se kipuaa sinne meidän päiden taakse kun katsotaan vaikka telkkaria. Hassu tyttö :)

Sitten Helmin tokouran pariin. Hempulan kanssa ollaan tosiaan oltu nyt kaksi kertaa tokokurssilla ja voi apua mikä koira <3 Kyllä se kavereiden touhuja kovasti välillä ihmettelee, mutta heti kun vihjasen herkuista niin koira keskittyy hienosti muhun ja on valmis tekemään mitä vaan :) Ja leikkikin sujuu! Unohdan niin helposti, että tuo oikeasti on vasta kohta 8kk.. 

Ekalla kerralla treeneissä harjoiteltiin viereentuloja sekä alokasluokan luoksepäästävyyttä ja "kehäänmenokopelointia" (tuomari tarkastaa nartuilta ettei ole juoksua). Kopelointi on helppo juttu ja luoksepäästävyyskin periaatteessa, mutta jos sen haluaa suorittaa täydellisestä, koiralle on hyvä livauttaa käskysana paikallaanistumiseen hiukan ennen kuin tuomari alkaa tulemaan kohti. Parhaat pisteet kokeessa saa, kun koira istuu vierellä paikoillaan, nousematta ylös tervehtimään. Treeneissä tämä meni yllättävän hyvin kun käskyn toisti, toki Helmin häntä alkoi vipattaa ja korvat vähän kääntyivät taakse, mutta kun "tuomarin" tervehdys oli tylsä, Helmi pysyi nahoissaan :) Hyvä idea treenata tätäkin aina silloin tällöin, vaikka aika hienosäädöstä onkin jo kyse. Viereentuloa ollaan hiukan aloiteltu pentukurssilla, mutta vielä ei ilman käsiapuja selvitä. Helmillä on aika pitkä runko ja toistaiseksi hän ei kovin ponnekkaasti käännä takapäätään, joten viereenkiepautus jää helposti vinoon. Tämän kanssa pitää vaan jaksaa olla tarkkana. Vinkiksi saatiin pyörimisharjoituksia niin että kädessä on herkku ja vain rannetta pyörittämällä koira pyörii käden ympäri. Tämä saa takajalat aktivoitua ja koiran astumaan niillä tarpeeksi rungon alle. Vaatii vähän harjoitusta, mutta hyvä vinkki! Olin välillä jo vaihtamassa viereentulotekniikkaa niin että sivussa kääntymisen sijaan Helmi kiertäisi mun selän takaa (toinen sallittu tyyli), mutta koska kaikki muutkin mun koirat on opetettu "kiepautukseen" vieressä, toinen tyyli ehkä sekoittaisi vain pakkaa.

Eilen, toisella treenikerralla, teemana oli maahanmeno ja paikallaanmakuu. Heti alkuun kyllä huomasi, että viereentulossa oli tapahtunut jotain edistystä viikossa, kai toistot vaan tekevät tehtävänsä ja kiepautus tuntui tapahtuvan jo vaivattomammin. Ehkä se siitä, pikkuhiljaa. Maahanmenot Helmin kanssa on sujunut alusta asti kohtuullisen hyvin, Helmi ei tarvitse käsimerkkiä tai muuta vaan tunnistaa jo sanallisen käskyn ja tietää myös, että maassa pitää pysyä kun käsky tulee. Palkkaankin tosin koiran aina maassa ennen vapautusta / viereennousupyyntöä. Lähes jokakerta palkka tulee myös heti maahanmenon jälkeen maassa, jotta se kannustaa nopeisiin maahanmenoihin. Treeneissä harjoiteltiin maahanmenon tekniikkaa, koiran kun tulisi tokossa osata mennä maahan sekä istualtaan että suoraan seisomasta niin, että etu- ja takaosa laskeutuvat samaan aikaan. Helmin olen opettanut menemään maahan paljon istuma-asennosta, joten tämä tekniikka oli jo hallussa. Vinkiksi toiseen tekniikkaan treenien ohjaaja näytti vapaaehtoiskoira Helmin (:D) kanssa, miten tekniikkaa voi "jumpata" (=koira ensin maahan ja sitten pyytää nousemaan namin avulla (vetää namia ylös etuviistoon) > heti kun koiran maha irtoaa maasta, koira takaisin alas. Ja tätä toistaen.). Helmi tajusi jujun tosi nopeasti eikä vieras ohjaaja tietysti haitannut yhtään. :-) Tällä vinkillä saadaan varmasti onnistumaan maahanmenot suoraan seisoma-asennostakin, ja jumppaharjoitteesta on paljon hyötyä kaukokäskyjä ajatellen. Niissä oikea tekniikka on myös tärkeä, jotta koira ei liiku eteen eikä taakse päin. 

Paikallaanmakuutkin sujuu aika hyvin jo, ainakin koiran ikä huomioiden. Vähän Helmillä eilen alkoi väsy iskeä lopputreenistä enkä voinut poistua kovin kauas eteen Helmin luota. Yritin toisaalta palkata katsekontaktista (ettei H nuuskuttele tai haaveile muiden koirien suuntaan), mutta toisaalta harjoitella sitä, että vaikka käännän selän, maasta ei saa nousta. Ajattelin alkaa treenata paikallaanmakuuta niin, että otan sille ihan oman käskysanan, esim. "nukkuu". "Odota" tai "paikka" ovat vähän sellaisia sanoja, joita lipsahtaa turhan huolimattomasti arjessa, haluan että paikallaanmakuun käskysanan tarkoituksen koira tietää just eikä melkeen. Ja sehän tarkoittaa nimenomaan rauhoittumista makuuasentoon. Olen ajatellut alkaa pitämään takapalkkaa (herkkuja purkissa pari metriä makaavan koiran takana), jolloin vetovoima omistajaa kohtaan vähenee ja toisaalta vapautus on helppo tehdä. Paikallaanmakuu vaatii vielä paljon pitkäpinnaista treeniä, jossa ei edetä liian nopeasti kun koira on nuori, mutta alkuasetelma on ihan hyvä. Täytyy yrittää joka treenikerta ottaa ainakin yksi paikallaanmakuu ja pikkuhiljaa alkaa venyttämään makuuaikaa viidestätoista sekunnista kohti minuuttia ja siitä eteenpäin. Aikaa tulee toki vaihdella jatkuvasti, ettei koira ikinä tiedä kuinka pian vapautus tulee :) 

Sekä ensi viikon toko- että agitreenit jää meiltä väliin, kun ollaan Salossa. :( Tokossa teemana ensi viikolla on perusasento ja seuraaminen, kun tämä viikko harjoitellaan nyt erityisesti maahanmenotekniikkaa niin sitten ens viikolla treenataan omatoimisesti sitä seuraamista. Täytyy ehkä kysyä jotain vinkkejä siihen ohjaajalta, kontakti pysyy aika hyvin, mutta se seuraamispaikka on helposti liian kaukana.. No, ehkä me jotain keksitään siihenkin :) 

Vielä lopuksi; kun postauksen otsikko oli kerran tavoitteihin viittaava niin tässä näitä tulee!

TIUKU:
- Lomalla paljon keppitreeniä!
- Loman/mahd. juoksun jälkeen pussi tehotreeniin (joka treeneissä!)
- Syksylle epävirallisia startteja alle
- Viimeistään ens vuonna virallisiin!

HELMI:
- Tokokurssin aikataulussa pysyminen, kotitreenausta 3 kertaa viikossa edellisten treenien aiheista
- Viereentulon korjaus _aina_ jos vinossa
- Paikallaanmakuutreeniä omalla käskysanalla
- Ens vuonna tokotepiksiin! Nyt se on ääneen luvattu, hui! ;)

Huh, tulipa taas tarinoitua. Muttahei, se ois huomenna kesän viimeinen työpäivä edessä!! Kohta 4kk töitä takana, loma tulee kyllä just sopivaan saumaan ennen opiskelujen jatkamista. Täytyy toivoa vaan, että vielä vähän riittäis aurinkoa tälle kesälle tai muuten pitää ottaa äkkilähtö lämpimään :-)

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Ihan vaan kotosalla

Pitkästä aikaa viikonloppu ihan vaan kotosalla :) Juhlimme eilen pienimuotoisesti synttäreitäni ja pikku-Messi (kleinspitzuros, kohta 1v) oli Tiukun ja Helmin vieraana. Jotakin herkkuja saattoi pöydästä koirille pudota ja kun oli koirakaverikin kylässä, niin tänään on uni maistunut eikä olla jaksettu tehdä oikestaan yhtään mitään :)

Tässä pienet kuvasarjat meidän koirien arjesta ihan vaan kotosalla:



Tässä Helmi huolehtii Tiukun hammas- ja korvapesusta, yleensä tytöt huoltaa toisiaan aika tasapuolisesti ja erityisesti Tiuku on erikoistunut ihmistenkin korvapuhtauteen :)


Mustavalkoisessa kuvassa (kameran testailua..) on Helmi 7kk, keskimmäisessä molemmat tytöt vähän kerjäsillä keittiössä ja viimeisimmässä on Tiukun tyylinäyte, miten otetaan rennosti ja naatitaan vaan :)

Pidemmittä puheitta, rentouttavaa sunnuntai-iltaa kaikille, niin neli- kuin kaksijalkaisille! :) Me lähdetään tästä iltalenkille puistoon, laiska omistaja taitaa tällä kertaa vaan päästää tytöt kirmailemaan vapaana. No, en usko kuulevani moisesta mitään vastalauseita.. :)

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Weekend


Takana on taas yksi kesäviikonloppu reissussa :) Perjantaina illalla ajelimme Vaasasta Sastamalaan Aleksin suvun kotitilalle viettämään rentoa viikonloppua ja valmistautumaan Helmin kanssa sunnuntain Porin näyttelyä varten. Perjantaina bongasimme ilokseni läheltä määränpäätämme agilitykentän - ei varmaan ole vaikea arvata mihin suuntasimme heti lauantaina aamupäivästä :D

Tiuku hiffasi heti kentälle päästyään että JES, tämähän on agilitykenttä! :) Olipa kiva nähdä miten koko koiran olemus muuttu leikkisän innokkaaksi, ei ole epäilystäkään etteikö agility olisi Tiukusta hauskaa. Juuri niinkuin pitää ollakin :) Helteestä huolimatta Tiuku jaksoi painaa esteitä, menimme yksittäisinä keinua ja keppejä ja tehtiinpä pieni ratakin pari kertaa. Aleksikin pääsi ohjaksiin kun halusin saada Tiukusta pari agilitykuvaa, Aleksi ei tietysti ole ennen agilitya kokeillut, mutta eipä se paljon haitannut kun Tiuku tiesi tasan tarkkaan mitä pitää tehdä :-) Ihana tyttö! Tuli muuten harjoiteltua pöytääkin, se on este joka välillä jää unohduksiin. 




Helmi piti tuttuun tapaan huolen, ettei häntäkään unohdeta. Eli inahteli kentän laidalla kun treenasimme Tiukun kanssa :D No, Helmi pääsi vähän tokoilemaan, kokeilemaan puomia ja A-estettä sekä tekemään viime hetken harjoitukset näyttelyä varten. Harjoittelusta on ilmeisesti ollut hyötyä, koska sunnuntain koitos sujui tosi hienosti! Helmi ei näyttelypaikalla ollut moksiskaan (ahne mikä ahne), joten kehässä seisominen sujui nakkien avustuksella oikein kauniisti. Pöydällä tyttö oli myös ihan super, uteliaana nuuskutteli tuomaria ja antoi tunnustella kaikessa rauhassa eikä ryhti tippunut lainkaan :) 

Helmin tulos oli hienosti PEK1, KP ja ROP-pentu. Tuomari Jussi Liimatainen kirjoitutti 7,5kk Helmistä näin: "Hyvärakenteinen narttupentu. Kaunisilmeinen lupaava pää. Posket vielä puuttuvat. Erinomaiset silmät ja korvat. Kaunis niskalinja. Hyvä, tiivis etuosa ja sopiva runko. Lanneosa on hieman pitkä. Erinomainen takaosa ja hännänkiinnitys. Kauniit joustavat liikkeet." Olen oikein tyytyväinen Helmin käytökseen ja arvosteluun, tuomari oli melko tiukka ja toinen kisannut kaunis pentu jäi ilman kunniapalkintoa eikä aikuisissakaan palkittu rotunsa parasta. Tästä on hyvä jatkaa! :)



Kiva viikonloppu taas takana, nyt pitäisi jaksaa vielä tämä ja ensi viikko töitä ja sitten koittaa loma, jihuu! :) Seuraavassa postauksessa lisää treenikuulumisia, Tiukulla riittii intoa viikonlopun jäljiltä tiistain agitreeneihin ja Helmillä alkoi tänään tokokurssi. Kyllä pikkuneidistä vielä tokokoirakin leivotaan :-)