tiistai 26. maaliskuuta 2013

Kaksitoista (?) vadelmatassua :)

Helmin tiineysröntgen 26.3.
Aaaww, siellä ne on! En malta odottaa, että tulee puistossa näiden nallukoiden perässä pinkoessa se fiilis, että vähintään yksi käsi pitäisi olla lisää! Jännityksellä kohti viikonloppua.

Muoks: Vai mitä mieltä olet? Eläinlääkärissä löydettiin kolme pentua, mutta aika moni on kommentoinut, että  ois siellä neljäskin. Saapa nähdä, onkohan sittenkin kuusitoista vadelmatassua :)

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Pikku-H ja Pikku-D



P-pe-pe-pentukuumetta?? :)



tiistai 19. maaliskuuta 2013

Onnea on

Pakko jakaa teidän kanssa tämä mun eilisen onnenaihe. Nimittäin: onnea on koira, joka osaa äkillisen ripulin iskiessä mun poissaollessa oksentaa lattialle ja ripuloida suihkukoppiin - suoraan ritilän päälle! :D Tätä ei ole Tiukulle koskaan opetettu, mutta viksu mikä viksu! Kun kotioven avatessa lemahtaa pelottavasti epämiellyttävältä ja pelkää jo pahinta, on oikeesti aikamoinen helpotus, että koiran jälkien siivoomiseen menee ehkä pari minuuttia. Ripuli meni onneksi ohi yhtä nopeasti kuin alkoikin, en tiedä voisiko Tiukulla jopa olla jo jotain aamupahoinvointia. Astutuksesta noin 10vrk. 

No, sitten vähän miellytävimpiin teemoihin. Ilon aiheita on muitakin. Aatahan ei käynyt kuin neljässä näyttelyssä viime vuonna, mutta sijoittui silti toiseksi shibayhdistyksen Vuoden Nuori 2012 -kisassa. Huhujen mukaan Aata pärjäsi myös Vaasan agilityseuran näyttelykoirakisassa, en valitettavasti päässyt paikalle vuosikokoukseen, mutta palkinto on tulossa. Tiuku puolestaan voitti Vuoden Agilityshiban -tittelin, väitän että parhailla pisteillä suomalaisten shibojen historiassa! ;)


Pitää olla ylpeä mun tytöistä! Iitu on voittanut pari kertaa vuoden tokoshiban tittelin, Akita ja Shiba -yhdistyksen kesäpäivien tokokisan sekä shibojen temppuskaban. Helmi oli edellisvuonna VAS:n vuoden näyttelypentu ja shibojen samassa sarjassa kolmas. Nyt kun olivat vuorossa Tiuku ja Aata, niin on siis kaikki tytöt palkittu :-) Eihän näitä kisoja nyt niin tosissaan pidä ottaa, mutta ihan kiva kuitenkin tulla muistetuksi edellisen vuoden aktiivisuudesta :) 

Sitten vielä yksi onnen aihe. Helmi jallitti meikäläistä ja aika montaa muutakin aika onnistuneesti :) Kyllä täällä meinaan sittenkin ollaan pieniin päin! Aloin reilu viikko sitten Vaasaan viikonlopun jälkeen palattuamme katselemaan, että miten se Helmin vatsalinja nyt yhtäkkiä kuitenkin näyttää jotenkin laskeutuneen. Nisät eivät olleet muuttuneet erityisemmin eikä esimerkiksi karvat pudonneet vatsasta, mutta niin se pyöristyminen vaan jatkui ja jatkui, neidin maha on kasvanut silmissä! Nyt ne nisätkin alkaa olla jo esillä, ruokahalu on valtava ja lenkkeilystä ei meinaa tulla yhtään mitään, kun sitä vaan haaveiltais. Varaan ajan tiineysröntgenin ens viikolle, toivotaan että masussa on useampi asukki. Tästä yhdistelmästä on kyllä fibat niin korkeella kuin olla ja voi. En malta odottaa millaisia penskoja sieltä tulee! Pääsiäisenä pitäisi tapahtua :)



Life is gooood, sanoo Hemuli :)

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Thrilled, take 2!

 

Dazulla ja Tiukulla on ollut hauska viikonloppu! Kolme sujuvaa ja luonnollista astutusta purkissa, nämä koirat tosissaan tuntuivat sopivan yhteen omastakin mielestään. Leikkityylit menivät hyvin yksiin nekin :) Valitettavasti kuvasaldo pariskunnasta on hyvin rajallinen canonini ollessa rikki, mutta yllä tässä tämän päivän pokkarilla napsitut edustusotokset ja alempana yksittäiset faktat emä- ja isäehdokkaasta vielä sivuprofiilien kera. Toiveissa on siis vappupentuja - tasapainoisia, sosiaalisia, kilttejä ja aktiivisia shiboja, joille sopii harrastukseksi ainakin agility :) Wuup wuup!


Ruotsin neito s. 2008, vuoden agilityshiba 2012
Rollick's Bright Eyes "Tiuku"
Lonkat B/B
Kyynärät 0/0
Polvet 0/0 (2/2010)
Silmät: Terveet (3/2010)
Koko: 35-36cm, 9 kg 
Leikkaava purenta, puuttuu p2
Näyttelyistä VASERT
Kilpailee agilityn 2. luokassa (1xLUVA)


Norjan prinssi, s. 2010
Nakazo Av Enerhaugen "Dazu"
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0
Polvet: 0/0 (1/2013)
Silmät: Terveet (1/2013)
Selkä: Terve (ep.vir)
Koko: 39-40cm, 11 kg
Kaikki hampaat, leikkaava purenta
Näyttelyistä VASERT
Harrastaa agilitya (startannut möllikisoissa)


Yhdistelmän sukusiitosprosentti on pyöreät 0,00%, sukutaulu löytyy täältä :) 

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Agikuulumisia ja kasvattajuuden haasteista

Helmi ja Tiuku - valaistusta talven pimeyteen a lá Vaasa :)
Lyhyesti viime viikkojen kuulumisia; treenit ovat menneet hienosti! Juoksun loputtua Helmin kontaktitreeni lähti edistymään lopulta matalan laatikon kanssa tosi hyvin, fyysisesti nostamalla ja laatikolla pysymisestä palkkaamalla takajalat saatiin laatikolle (samalla kun etujalat pysyivät maassa) pian ilman apuakin. Naksutin auttoi koko ajan hurjasti. Päästiin siitä siirtämään 2-on-2-off -treenaus puomin kontaktille. Helmi on niin nopeasti oppiva ja haluaa kaikin keinoin miellyttää ja tehdä oikein, että jo muutamien toistojen jälkeen päästiin ottamaan vauhtia ylempää ja ylempää. :) A-este on siinä mielessä haastavampi, että se on jyrkempi ja koiralle ei ole luonnollista pysäyttää vauhteja etujalat maassa ja takajalat kontaktipinnalla. Koska Hemuli kuitenkin skarppaa aina, kun tekee kerran virheen, ei mennyt kauaakaan että neiti oppi mitä häneltä odotetaan :) Nyt pikkuhiljaa lisätään vauhtia, kosketusalusta alkaa olla jo aika pienessä koossa (noin 3x4cm) ja jatketaan johdonmukaisesti palkkausta oikeaan asentoon pysähtymisestä.  

Tiukun agilityt on edistynyt viime aikoina erityisesti keppien osalta, ns. väärä puoli alkaa olla jo aika vahva! Jee! Toki oikea puoli on edelleen selvästi helpompi, mutta ei varmasti mene kauaa että voin ihan rohkeasti kisoissakin alkaa ohjata enemmän vasemmalta puolelta. Nyt Tiukun treeneihin tulee kuitenkin tauko, kun neiti aloitti juoksun.

Juoksuja pukkaa siis ja parin vuoden harkinnan jälkeen päätin, että Tiukulle yritetään nyt toista pentuetta. Helmin astutuksesta on ehtinyt kulua nyt jo kohta 6 viikkoa ja mitään merkkejä tiineydestä ei oikein ole, joten valitettavasti Helmin äitiys antaa odottaa itseään ainakin syksylle. Mä kun niin odotin juuri tätä pentuetta.. :( No, Tiukun juoksun ajoitus on kuitenkin sikäli hyvä, että ainakaan nyt ei tarvitse miettiä, miten oma aika riittäisi kahdelle pentueelle peräkkäin ja osittain päällekäinkin. 

Tiukun urosvalinnassa halusin painottaa erinomaisia terveystuloksia, kiinnostavaa sukutaulua, tasapainoista, rohkeaa ja sosiaalista luonnetta. Ulkonäöllisesti halusin valita vahvaluustoisen, ryhdikkään ja hyväilmeisen uroksen, jolla on mm. sopivasti takakulmausta. Harkinnassa ihan alkujaan oli meidän norjan prinssi Dazu, mutta koska Dazu sopi mielestäni erityisen hyvin myös Helmille, Tiukun sulhoksi valitsin toisen nuoren, reippaan tuontiuroksen, jonka vanhemmat ja isovanhempiakin olen tavannut ja miellyttäviksi shiboiksi todennut. 

Aina ei kuitenkaan koirien kanssa kaikki mene niinkuin toivoisi. Keskiviikkona tehtyä, yli 600 kilometrin hakureissua ei palkittu, sillä valitun sulhon kanssa ei vaan natsannut ollenkaan, vaikka Tiuku alkoi viimeistään torstaina olla jo hyvin innokas urosta kohtaan. Kun perjantainakaan koirien välillä ei hyvin nukutun yön jälkeen ollut todellista yhteistä säveltä, mutta Tiukun käytös ja viime kerran astutusajankohdat antoivat olettaa tärppien olevan jo kohdalla, päätin, että haluan palata alkuperäiseen suunnitelmaan. Siispä, samalla kun Vaasassa vierailulla ollut sulho palautettiin kotiin, ajettiin "luottoprinssi" Dazun luo. Mittariin kertyi taas satoja kilometrejä ja myöhään illalla, pilkkopimeällä ajelemista, mutta vaiva kannatti - Dazu ja Tiuku eivät eilen kauaa aikailleet, vaan olivat nalkissa melkein ennen kuin ehdin alas istua. Juuri ja juuri keskiyötä ennen oltiin kotonakotona Halikossa - enpä muista hetkeen olleeni yhtä rättiväsynyt ja helpottunut päästessäni pois auton ratista ja sänkyyn! :) On tämä kasvattaminen välillä aikamoista;  toisaalta yhtä stressaamista ja jännittämistä, aikatauluttamista, sumplimista, omista menoista ja pitkistä unista luopumista, vaivaa, epävarmuutta ja pettymyksiä. Ja sitten toisaalta kuitenkin jännittäviä suunnitelmia, odotuksia ja toiveita, toiveiden toteutumisen juhlimista, jatkuvaa oppimista ja muita palkitsevia hetkiä. 

Tänään vierailtiin Dazun luona uudestaan ja toinenkin astutus on nyt purkissa, joten taas toiveet on korkealla että ei kaikesta huolimatta oltukaan liian myöhään liikenteessä. Kovasti haluan uskoa, että kaikki menee hyvin ja vapun tienoilla näkisi päivänvalon Tiukun toinen pentue :) Pitäkäähän peukkuja! Lisäilen kuvia pariskunnasta myöhemmin.

Tiuku ja Vaasan Onkilahti auringonlaskun aikaan 1.maaliskuuta 2013