keskiviikko 31. elokuuta 2011

Treeniätreeniä

Lomaa on vielä jäljellä, mutta tulimme Tiukun ja Helmin kanssa välillä pyörähtämätämään täällä Vaasassa. Päästiinpä treeneihin ja sain itse asioita hoidettua ennen kuin luentosalit taas kutsuvat. Huomenna starttaa tosin auto takaisin kohti Saloa, tiedossa on vielä neljän päivän viikonloppu. Lauantaina varmasti riittää hulinaa, kun saamme "pentutapaamiseen" yhdeksän shibaa saman katon alle, tai ainakin samalle tontille. Ja sunnuntaina on Sastamalan ryhmänäyttely, josta Helmin kanssa käydään taas hakemassa lisää kokemusta pentuluokasta.

Nyt kuitenkin niitä treenikuulumisia :) Loma on ollut lomaa ja pakko myöntää, että ihan niin paljon en ole ehtinyt treenata kuin olisin toivonut. No, jotain on kuitenkin tullut tehtyä. Tiukulle tosiaan virittelin suksisauvat etupihan nurmikkoon ja keppitreeni tuntuikin toimivan ihan hyvin. Ainakin edistystä näkyi eilen treeneissä, kuudella kepillä meni jo ihan hienosti ilman mun apuja kun muistin vaan antaa Tiukulle tilaa hakea eka keppiväli ja maltoin itse kävellä reippaasti eteenpäin. Tokikaan kepeillä eteneminen ei ollut niin nopeaa kuin avustuksilla, mutta jostain se on lähdettävä apuja häivyttämään pois ja kyllä Tiuku selvästi jo tietää mitä pitää tehdä! Muutoinkin oli hyvät treenit eilen, mentiin 2-luokan hyppyrataa. Ekan radan Tiuku haahuili vähän omissa maailmoissaan (taisi olla kakkahätä..), mutta toisella yrittämällä alkoi sujua. Vauhti kiihtyi jännästi kahdessa peräkkäisessä putkessa, sai itse sprintata kivasti :D Mitään kovin ihmeellistä radassa ei ollut,  mutta heti esteen jälkeisissä U-käännöksissä mun pitäisi muistaa antaa Tiukulle merkki ennen hyppyynponnistusta että neiti tietäisi jarruttaa ja kääntyä nopeasti esteen jälkeen. Muuri sujui taas hyvin, siitä tassulla ponnistelut on jäänyt onneksi pois. Ensi viikolla onkin vikat treenit ennen kuin hallikausi alkaa, saa nähdä vaihtuuko meillä treenipäivä ja -porukka paljonkin taas, sama jännäyksen aihe joka kevät ja syksy :)



Tänään oli sitten Helmin vuoro, päästiin vihdoin jatkamaan tokokurssia. Meiltä väliin jäi kaksi kertaa, joiden aiheina "seuraaminen ja perusasento" sekä "liikkeestä maahanmeno ja paikallaanmakaaminen". Seuraamista olen yrittänyt hiljalleen treenata Helmin kanssa, kontakti on hyvä ja nyt hetkittäin alkaa oikea paikkakin löytyä, vaikka välillä edelleen H tuntuu jäävän hieman liian taakse. Pitää saada vähän lisää draivia :) Eilen yhdistin myös perusasennon mukaan seuraamiseen ja yllättävänkin hyvin Helmi lähti viereltä istumasta mukaan seuraamiseen ja toisaalta osasi nopeasti yhdistää että seuruu loppuu aina perusasentoon. Parhaat pätkät seuruuta tulee tosin edelleen "vauhdista". Pyrin tekemään tässä alussa tosi lyhyitä pätkiä, mutta silti vaihdellen seuruun pituutta ja sitä milloin palkka tulee.

Liikkeestä maahanmeno puolestaan.. Huoh, mitenköhän opetin sen Iitulle? Iitu tekee sen kuin unelma :) Kaipa se lähtee vaan hyvistä maahanmenoista. "Iloisia" maahanmenoja (leikitystä, käsky käsiavulla, palkka, lisää leikitystä) ei varmaan voi koskaan tehdä liikaa. Täytyy ehkä selvitä kirjastoon hankkimaan avuksi vaikkapa Mujusen kirja "Tie tottelevaisuusvalioksi". Muistelen siinä olleen hyviä step-by-step -vinkkejä.

Tänään treeneissä teemana oli luoksetulo. Sitä oltiinkin jo vähän reenattu :-) Vihellys on meillä se ulkoiluluoksetulopyyntö, mutta tokoa varten pitää olla erillinen luoksetulokäsky. Vielä on vähän harkinnassa, huutaisinko "Helmitänne" vai "Helmiviereen". Tänään ainakin toimi molemmat, mutta katsotaan nyt.

On toi Helmi kyllä aikamoinen, suorastaan häkellyn kun neiti 8kk tuijottaa muo vähintään 3/4 treeniajasta ilmeisesti vaan odottaen seuraavaa käskyä ja sitä myöden palkkaa. On se herkkusuu, mutta taitaa se ihan oikeasti olla aika tokohenkinen :) Sopivan rauhallinen ja keskittymiskykyinen, mutta kuitenkin tekee intona. Tänään treeneissä kerrattiin kivasti perusasentoa, Helmi tekee aika hyvin jo, mutta jotta oikea paikka hahmottuisi koiralle paremmin, vois alkaa tekemään sellaisia käännöksiä ja siirtymisiä niin että koira aina siirtyy mukana pienissäkin askeleissa oikeaan paikkaan. Peruutuksen opettaminen kuulemma usein aktivoi koiran käyttämään takajalkojaan rungon alla, luulen että se on meidän tulevien viikkojen projekti sitten myös :)

Luoksetulot meni hyvin, tosin huomaa että Helmi ei yhtä levollisena jää paikalleen treeneissä kuin kotona. Vähän ois lähdössä mun perään, mutta eiköhän tuo siitä muutu ihan ajan kanssa. Lopuksi katsottiin hieman ens viikon teemaa eli liikkeestä seisomaan jäämistä. Helmihän keksi heti mikä juttu tää on! Peruuttaen ja käsimerkillä, käskyllä + antamalla herkkua nassuun alkuopetus sujui lupaavasti :) Ensi viikoksi koitetaan saada hieman varmuutta pysähtymiseen ja siihen, ettei yksikään tassu liikahda käskyn jälkee. Saatiin treeneissä vähän vettäkin niskaan, mutta onneksi vain vähän ja Helmi nyt ei ollut moksiskaan. Haki edelleen kontaktia, vähän vaan silmät viirummassa :-)

Loppuun vielä videonäyte Iitun tunnareista, näyttää yksinkertaiselta, mutta kokeilkaapa itse. :-) Koiran pitää siis hakea kapuloiden joukosta vain se oma kapula, joka on "merkitty" pitämällä kapulaa pari minuuttia ohjaajan kädessä. Muihin kapuloihin ei ole koskettu ollenkaan, ne säilytetäänkin aina erillään. Iitu tekee tunnaria tässä kolme kertaa ihan ilman alkutreeniä tai muistiinpalauttamista ja en varmaan paljon huijaa jos sanon että edellisestä tunnaritreenistä on ainakin vuosi aikaa. Viereentulo ja kapulan pitäminen oikein ois vaatinut vähän hiomista etukäteen, mutta vaikein osuus sujuu kyllä kuin vettä vaan. :) 


Iitu on muuten ollut nyt jo monta viikkoa ilman lääkkeitä ja nappuloista luopumisen jälkeen tilanne on selvästi parantunut. Ihan mahtavaa :) Karvanlaatu ei ole entisellään steriloinnin jälkeen ja ei kai kutinatkaan nyt täysin ole poistuneet, mutta lääkettä nyt ei ainakaan tällä hetkellä tunnuta tarvitsevan. Muutenkin on ollut hieno nähdä, miten hienosti Iitu hallitsee laumaa. Iitu on johdonmukainen alpha, joka ei turhasta nipota kunhan nuoremmat muistavat kunnioittaa Iitun omaa tilaa, mutta tarvittaessa Iitu saa koko lauman järjestykseen yhdellä katseella. Aina välillä Iitu intoutuu leikkimään vauhdilla jopa Aatan kanssa ja meidän yhteinen lempihiekkaleikki (heitän kasan hiekkaa ja Iitu loikkaa perään) on yhtä suuressa suosiossa kuin Iitun ollessa teini-ikäinen. :D Ihana Iippa <3


Kivaa viikonloppua!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti