Tavoitteita ääneen lausuttuina

Seuraavassa treenikuulumisia osa 358209. Nämä treenikirjoitukset on vähän tällaisia eniten mulle itselleni suunnattuja juttuja, välillä varmaan vähän tylsiäkin kirjoituksia. Mutta olen joskus todennut, että treenaamisesta kirjoittaminen auttaa pysymään kärryillä siitä miten on mennyt ja miten edistytään. Jos tuntuu ettei ole mitään kirjoitettavaa, se yleensä tarkoittaa että treenaaminenkin on jäänyt vähälle ja on aika ryhdistäytyä :)

Viime treenikuulumisten jälkeen Tiukun kanssa on ollut parit agilitytreenit ja Helmi tosiaan aloitti tokokurssin viime viikolla. Tiukun kanssa agilityssa edistystä on tapahtunut erityisesti kepeissä! Ja keinukin alkaa olla jo aika varma, jos vauhtia on paljon niin mun pitää vaan muistaa jarruttaa menoa hiukan ennen keinua. Kepeissä olen nyt pyrkinyt häivyttämään käden käyttöä ja antaa Tiukun itse hakea sisäänmenoakin paremmin. Viime viikon treeneissä tehtiin lopuksi kuudella kepillä niin että yritettiin mennä aika hitaasti, alkuun oli toki vähän vaikeaa, mutta jalalla rytmitys auttoi ja ihan hetkessä näki että Tiuku kyllä tajusi idean. Nyt tämän viikon treeneissä kepit meni pari kertaa radassa kuin unelma, seurasin toki lähellä vieressä ja kädet alhaalla, mutta oikeastaan käsi ei enää kovin paljon edes heilunut vierellä. Vasemmalla jalalla pystyy hyvin muistuttamaan kierrosta jos vaan pysyn rytmissä. Tiukulla on hyvä tapa kiihdyttää kohti keppien loppua. :) Nyt kun lähdetään lomalle ja jää parit treenit väliin, otan tavoitteeksi treenata keppejä kotona pihalla tökkimällä hiihtosauvoja nurmikkoon. Tulis hyödynnettyä loma jotenkin :) 

Edellispäivän treeneissä mentiin 2-luokan rataa, joka oli oikeastaan aika helppo. Tosin olen kyllä huomannut, että joskus en itse aluksi ole oikein skarppina ja tulee ihan mun omia hölmöjä virheitä ekalla yrityksellä. No, ehkä kisoissa pysyn skarppina ihan luonnostaan, mutta vois sitä tietysti keskittyä treeneihinkin vähän paremmin. Tiuku kyllä lukee mun epämääräisempiäkin ohjauksia yleensä onneksi aika hyvin :) Putkista on selvästi tullut Tiukulle mieleisempiä viime aikoina, se irtoaa niihin hyvin. Pitää muistaa jatkossakin palkata putkien jälkeen välillä kesken radan, joku puomi puolestaan tuntuu itsessään olevan Tiukusta niin kiva este, että koira vain kerää siitä vauhtia. Ja sitten mulle tuleekin kiire :-) Viime treeneissä Tiuku vahingossa tippui puomilta, kun tyhmänä menin antamaan sille palkan putken jälkeen keskellä puomia ; onneksi vauhtia ei ollut paljon ja Tiuku laskeutui maahan ihan taidokkaasti. Eikä se hetkeäkään taaskaan epäröinyt tai hidastellut, kun heti perään mentiin puomi uudestaan.

Täytyy muuten todeta, että jos on koiran käytöksestä kotona mitään päätteleminen, on tuo Tiuku kuin luotu agilityyn; siihen malliin hän täällä kotonakin kiipeilee milloin mihinkin. Juuri äsken neiti kiipesi tuolille mun taakse, siitä mun syliin ja tähän ruokapöydälle. Tuohon se jäi nyt pötköttämään keskelle pöytää :D Myös Aleksille on tuttua, että koneella istuminen tauottuu, kun pikkushiba tulee kaapimaan tassulla säärestä, jos ei kädellä tee tilaa ja anna Tiukun hypätä syliin. Yhä usemmin Tiuku myös löytyy sohvan selkänojilta nukkumasta, mielellään se kipuaa sinne meidän päiden taakse kun katsotaan vaikka telkkaria. Hassu tyttö :)

Sitten Helmin tokouran pariin. Hempulan kanssa ollaan tosiaan oltu nyt kaksi kertaa tokokurssilla ja voi apua mikä koira <3 Kyllä se kavereiden touhuja kovasti välillä ihmettelee, mutta heti kun vihjasen herkuista niin koira keskittyy hienosti muhun ja on valmis tekemään mitä vaan :) Ja leikkikin sujuu! Unohdan niin helposti, että tuo oikeasti on vasta kohta 8kk.. 

Ekalla kerralla treeneissä harjoiteltiin viereentuloja sekä alokasluokan luoksepäästävyyttä ja "kehäänmenokopelointia" (tuomari tarkastaa nartuilta ettei ole juoksua). Kopelointi on helppo juttu ja luoksepäästävyyskin periaatteessa, mutta jos sen haluaa suorittaa täydellisestä, koiralle on hyvä livauttaa käskysana paikallaanistumiseen hiukan ennen kuin tuomari alkaa tulemaan kohti. Parhaat pisteet kokeessa saa, kun koira istuu vierellä paikoillaan, nousematta ylös tervehtimään. Treeneissä tämä meni yllättävän hyvin kun käskyn toisti, toki Helmin häntä alkoi vipattaa ja korvat vähän kääntyivät taakse, mutta kun "tuomarin" tervehdys oli tylsä, Helmi pysyi nahoissaan :) Hyvä idea treenata tätäkin aina silloin tällöin, vaikka aika hienosäädöstä onkin jo kyse. Viereentuloa ollaan hiukan aloiteltu pentukurssilla, mutta vielä ei ilman käsiapuja selvitä. Helmillä on aika pitkä runko ja toistaiseksi hän ei kovin ponnekkaasti käännä takapäätään, joten viereenkiepautus jää helposti vinoon. Tämän kanssa pitää vaan jaksaa olla tarkkana. Vinkiksi saatiin pyörimisharjoituksia niin että kädessä on herkku ja vain rannetta pyörittämällä koira pyörii käden ympäri. Tämä saa takajalat aktivoitua ja koiran astumaan niillä tarpeeksi rungon alle. Vaatii vähän harjoitusta, mutta hyvä vinkki! Olin välillä jo vaihtamassa viereentulotekniikkaa niin että sivussa kääntymisen sijaan Helmi kiertäisi mun selän takaa (toinen sallittu tyyli), mutta koska kaikki muutkin mun koirat on opetettu "kiepautukseen" vieressä, toinen tyyli ehkä sekoittaisi vain pakkaa.

Eilen, toisella treenikerralla, teemana oli maahanmeno ja paikallaanmakuu. Heti alkuun kyllä huomasi, että viereentulossa oli tapahtunut jotain edistystä viikossa, kai toistot vaan tekevät tehtävänsä ja kiepautus tuntui tapahtuvan jo vaivattomammin. Ehkä se siitä, pikkuhiljaa. Maahanmenot Helmin kanssa on sujunut alusta asti kohtuullisen hyvin, Helmi ei tarvitse käsimerkkiä tai muuta vaan tunnistaa jo sanallisen käskyn ja tietää myös, että maassa pitää pysyä kun käsky tulee. Palkkaankin tosin koiran aina maassa ennen vapautusta / viereennousupyyntöä. Lähes jokakerta palkka tulee myös heti maahanmenon jälkeen maassa, jotta se kannustaa nopeisiin maahanmenoihin. Treeneissä harjoiteltiin maahanmenon tekniikkaa, koiran kun tulisi tokossa osata mennä maahan sekä istualtaan että suoraan seisomasta niin, että etu- ja takaosa laskeutuvat samaan aikaan. Helmin olen opettanut menemään maahan paljon istuma-asennosta, joten tämä tekniikka oli jo hallussa. Vinkiksi toiseen tekniikkaan treenien ohjaaja näytti vapaaehtoiskoira Helmin (:D) kanssa, miten tekniikkaa voi "jumpata" (=koira ensin maahan ja sitten pyytää nousemaan namin avulla (vetää namia ylös etuviistoon) > heti kun koiran maha irtoaa maasta, koira takaisin alas. Ja tätä toistaen.). Helmi tajusi jujun tosi nopeasti eikä vieras ohjaaja tietysti haitannut yhtään. :-) Tällä vinkillä saadaan varmasti onnistumaan maahanmenot suoraan seisoma-asennostakin, ja jumppaharjoitteesta on paljon hyötyä kaukokäskyjä ajatellen. Niissä oikea tekniikka on myös tärkeä, jotta koira ei liiku eteen eikä taakse päin. 

Paikallaanmakuutkin sujuu aika hyvin jo, ainakin koiran ikä huomioiden. Vähän Helmillä eilen alkoi väsy iskeä lopputreenistä enkä voinut poistua kovin kauas eteen Helmin luota. Yritin toisaalta palkata katsekontaktista (ettei H nuuskuttele tai haaveile muiden koirien suuntaan), mutta toisaalta harjoitella sitä, että vaikka käännän selän, maasta ei saa nousta. Ajattelin alkaa treenata paikallaanmakuuta niin, että otan sille ihan oman käskysanan, esim. "nukkuu". "Odota" tai "paikka" ovat vähän sellaisia sanoja, joita lipsahtaa turhan huolimattomasti arjessa, haluan että paikallaanmakuun käskysanan tarkoituksen koira tietää just eikä melkeen. Ja sehän tarkoittaa nimenomaan rauhoittumista makuuasentoon. Olen ajatellut alkaa pitämään takapalkkaa (herkkuja purkissa pari metriä makaavan koiran takana), jolloin vetovoima omistajaa kohtaan vähenee ja toisaalta vapautus on helppo tehdä. Paikallaanmakuu vaatii vielä paljon pitkäpinnaista treeniä, jossa ei edetä liian nopeasti kun koira on nuori, mutta alkuasetelma on ihan hyvä. Täytyy yrittää joka treenikerta ottaa ainakin yksi paikallaanmakuu ja pikkuhiljaa alkaa venyttämään makuuaikaa viidestätoista sekunnista kohti minuuttia ja siitä eteenpäin. Aikaa tulee toki vaihdella jatkuvasti, ettei koira ikinä tiedä kuinka pian vapautus tulee :) 

Sekä ensi viikon toko- että agitreenit jää meiltä väliin, kun ollaan Salossa. :( Tokossa teemana ensi viikolla on perusasento ja seuraaminen, kun tämä viikko harjoitellaan nyt erityisesti maahanmenotekniikkaa niin sitten ens viikolla treenataan omatoimisesti sitä seuraamista. Täytyy ehkä kysyä jotain vinkkejä siihen ohjaajalta, kontakti pysyy aika hyvin, mutta se seuraamispaikka on helposti liian kaukana.. No, ehkä me jotain keksitään siihenkin :) 

Vielä lopuksi; kun postauksen otsikko oli kerran tavoitteihin viittaava niin tässä näitä tulee!

TIUKU:

- Lomalla paljon keppitreeniä!

- Loman/mahd. juoksun jälkeen pussi tehotreeniin (joka treeneissä!)

- Syksylle epävirallisia startteja alle

- Viimeistään ens vuonna virallisiin!

HELMI:

- Tokokurssin aikataulussa pysyminen, kotitreenausta 3 kertaa viikossa edellisten treenien aiheista

- Viereentulon korjaus _aina_ jos vinossa

- Paikallaanmakuutreeniä omalla käskysanalla

- Ens vuonna tokotepiksiin! Nyt se on ääneen luvattu, hui! ;)

Huh, tulipa taas tarinoitua. Muttahei, se ois huomenna kesän viimeinen työpäivä edessä!! Kohta 4kk töitä takana, loma tulee kyllä just sopivaan saumaan ennen opiskelujen jatkamista. Täytyy toivoa vaan, että vielä vähän riittäis aurinkoa tälle kesälle tai muuten pitää ottaa äkkilähtö lämpimään :-)