Navista FI MVA!

Jaa mää vai?

Navinallukka pääsi tsekkaamaan Helsingin hajut ja tuli reiluksi viikoksi hoitoon. Tiedän olevani puoleellinen, mutta joka kerta kun Navi on meillä hoidossa, jaksan hämmästellä miten kaikinpuolin kiva koira se on. Ja nyt viimeistään todistetusti ei ainoastaan luonteeltaan kiva, vaan myös ulkomuodollisesti valioyksilöksi julistettu!

Hoitoreissun taustalla oli siis Vantaan näyttely lauantaina 5.9., josta lähdettiin viimeistä sertiä metsästämään. On siinä aina jotain spesiaalia lähteä esittämään omaa kasvattia :) Märkä, mutta menestyksekäs reissu: Navi oli rotunsa paras ja lopulta kaatosateessa innolla esiintyen ryhmäkehässäkin 8 parhaan joukossa! 

Tuomari Zake Ligita kirjoitutti Navista näin: 

"Nice type & propotions, correct type of head and expression. Good neck and topline, very well developed body. Correctly angulated. Moves well, correct temperament."

Näyttelypäivän päätteeksi Navi pääsi hoidosta hoitoon kun kasvattaja lähti iltaa vasten ajelemaan vielä Vaasaan asti, mutta Navi tuskin oli kovin pettynyt päästessään loppuviikonlopuksi kirmailemaan mökille neljän rotutoverin kanssa. Reissusta palatessani nappasin Navin, Tiukun ja Helmin mukaani Salosta, jossa shibalauma sielläkin vetivät rallia pihalla varsin tyytyväisen oloisena. Onnea on hyvin juttuun tuleva viiden nartun shibapoppoo <3

Kotiin Lahteen Navi pääsi sitten keskiviikkona illalla ja valmistautuu nyt tokon piirimestaruuskokeisiin. Ei tässä mitään paineita kasvatella, mutta luottavaisesti odottelen huomenna viestiä TK1-tokotittelin varmistumisesta. Saadaan lisää pituutta tähän nyt jo aika kivaan "FI MVA V-14 Mirai No Ayumi Akai" pötköön. Varsin menestyksekäs on ollut Navin tokourakin tähän asti, kun takana kaksi virallista koetta ja kaksi ykköstulosta. 

Odoteltiin autossa sadetta paossa ryhmäkehää. Päiväunet kesken :)

Ei tästä paljon koira voi enää ainakaan söpömmäksi tulla!

Blaah

Kira <3

Kasvattamisen kohokohtia ei varsinasesti ole, kun jostain aavistelemattomasti pomppii ihan uudenlaisia terveysvaivoja. Tiukun tytär Kira on nimittäin kasvanut nätiksi nuoreksi shibaksi ja sai muuten varsin kivat tulokset terveystutkimuksissakin (lonkat B/B, polvet 0/0, silmät terveet), mutta kyynärät paukahtivat Kennelliiton arviolla tulokseen 2/2. Eläinlääkärikin jo näki nilverikon ja kyseli, onko koira kovasti jo ontunut... Mitään näkyviä oireita ei onneksi ole ollut ja nyt ennaltaehkäiseminen voidaan aloittaa ajoissa, mutta ikävä juttu ainakin pentuhaaveiden kannalta. Katsoin parhaaksi luovuttaa Kiran sijoituskotinsa Heinin ja Ernon omistukseen, eipä tuolla diagnoosilla mun mielestä kauheasti jää pohdiskelun varaa noin jalostukselliselta kannalta. Liian iso riski periytymiseen, siitäkin huolimatta että suvussa tiedossa ei ole samaa vaivaa ja ihana koira Kira onkin.

Kyynärniveldysplasiaa ei shiboilla kovinkaan paljon Suomessa ole tavattu, joskin kyynäriä on tutkittukin jonkin verran vähemmän kuin lonkkia. Ennen Kiraa kolmella shiballa on todettu kakkosen kyynärät, pahinta astetta eli kolmosta ei vielä yhdelläkään shiballa. Ulkomailla (esim. Ruotsissa ja Norjassa) kyynärtuloksista löytyy joitakin huomautuksia, mutta siellä tutkiminen on vielä vähäisempää, muusta maailmasta puhumattakaan. Tarkkana kyynärien kanssa saisi olla, sillä leikkauskaan ei kyynärien nivelrikosta pelasta. Isommilla/raskaammilla koirilla huono kyynärtulos on jopa niin kivulias vaiva, että se voi pakottaa koiran ennenaikaiseen lopettamiseen jos kipulääkkeistäkään ei ole apua. Yksi röntgenkuva ei tosin paljasta ihan koko totuutta, kustannuksiltaan noin 500 € kieppeillä liikkuva CT-tutkimus voisi varmemmin paljastaa, onko ongelma kyynärän luustossa kovinkin syvällä. Ilmeisesti tästä "rösöisyyden syvyydestä" myös paljon riippuu, kipuileeko koira vai ei. Kiran tilanteessa ei kuitenkaan onneksi ole syytä hätääntyä: koiran pitämisellä hoikassa ja hyvässä kunnossa, nivelvalmisteiden käytön aloittaminsella ja rasittavien harrastusten karsimisella päästään luultavasti niin pitkälle, että Kira saa elää ihan terveen koiran elämää mummokoiraksi asti. 

Kira oli parisen viikkoa sitten täällä Helsingissä hoidossa vajaan viikon ja jopa Helmi heltyi vähän väliä selälleen asti alistuvalle pikku-Tiukulle varsin nopeasti. Päivän verran meni Kiralle totutellessa kummalliseen ympäristöön ja eka yö meni aika visusti keittiön pöydän alta kurkkien, mutta kyllä se siitä sitten lähti. Oikeastaan Helmistä ja Kirasta tuli erinomaisen hyvää pataa. Lähtiessäkin piti ottaa vielä loppupainit, olkkarin matolla oli selvästi paras paikka ottaa naisesta mittaa. Voi sitä melun määrää kun kaksi shibaa röhkii ja röhisee.. :D

Nelospennut 1 wee!

Fumikon ja Yasun neljä palleroista - Shiro, Vinski, Nuka ja Suzu - täyttivät tällä viikolla vuoden! Viime kesän helteet Turussa ja se myrskyinen yö jalkapallon MM-finaalin jälkeen tulee vielä aika elävästi mieleen. Fumiko laittoi tapahtumaan niin sutjakasti, että kyseinen kätilökokemus ei jättänyt oikein mitään toivomisen varaa :) Loppukesä meni siis viime vuonna varsin vauhdikkaasti, mutta kuten kuvasta näkyy, välillä nuo riiviöt onneksi nukkuivatkin.

Eilen pääsin ilokseni tapaamaan Kajaanissa asti asustelevaa Nukaa ensimmäistä kertaa sitten luovutuksen, kun Sara ja Nuka ajelivat Kuopiossa lomailevaa kasvattajaa moikkaamaan. Nuka on kyllä sitten symppis! Ulkoiseen kehitykseen tarvitaan vielä rutkasti aikaa, mutta hyvä niin - parin vuoden päästä kun tulee valmista, on varmasti varsin sopusuhtainen hurmuri kyseessä. Ei mene tyyppi "yli" (kroppa ei kasva liiankin raskaaksi), kuten shiboilla toisinaan osassa omiakin kasvatuslinjojani tuppaa helposti tapahtumaan. Näiden hitaasti kehittyvien linjojen kanssa tarvitaan malttia, mutta nuoren koiran on mielestäni terveydellisistäkin syistä parempi olla vähän liian kevyt kuin liian nopeasti valmis. Tulevaisuus toki sitten näyttää lopullisesti, millainen on lopputulos.

Nukan ja Saran kanssa käytiin hiukan treenailemassa, erityisesti näyttelyjuttuja, vaikka aika luonnonlahjakkuus Nuka tuntuikin olevan. Niinhän se toki onkin, että hyvällä perusluonteella ja -koulutuksella pääsee näyttelytouhujenkin suhteen jo aika pitkälle. Nuka on mukavan leikkisä tapaus ja aktiivisesti kokeilee, millä tavalla ja tempulla saisi palkan itselleen. 

Treenailujen jälkeen käytiin kävelemässä pieni lenkki ja Sara otti järvimaisemassa musta ja Nukasta parit posekuvat :) Olipa kiva nähdä Nuka-penskaa, kiitos Sara ja tsemppiä treenailuihin! Aina opettavaista tavata kasvatteja ja analysoida, mitä on yhdistelmällä saanut aikaan. Varsinkin kun pääsee vähän treenijuttujakin kokeilemaan ja neuvomaan, niin syntyy aika hyvä käsitys siitä, millainen oman kasvatin luonne on. Luonnetta ja koulutettavuutta kun on niin vaikea kuvista tai oikeastaan puheistakaan itselle ominaisella tavalla analysoida.

Hymyilyttää :)

Tänään matka jatkuu Kuopiosta Joensuuhun Ilosaarirockiin ja ensi viikolla sitten palaan Helsinkiin. Onneksi lomaa on vielä jäljellä!

Aata erikoisnäyttelyn VSP!

Kuvat: Katja Pesonen

Otsikosta ja kuvista se viime sunnuntain kohokohta käykin ilmi, jiihaa! Ehtipä muuten vierähtää aika pitkä aika, kun olen itse viimeksi päässyt erikoisnäyttelyyn mukaan. Iitun kanssa käytiin jonkun kerran vajaa 10 sitten ja kasvatit ovat viime vuosina edustaneet pari kertaa, mutta muuten me ollaan ikävän harvoin päästy osallistumaan. Aatallekin tämä oli nyt ihan ensimmäinen erkkari ja hieman pöllyävästä karvatilanteesta sekä ehkä yhdestä ylimääräisestä kesäkilosta huolimatta tulos oli varsin mainio: erinomainen, SA, valioluokan ykkönen ja paras narttu! Lopulta "kennelveli" (Saksan tuonti myöskin) Zumi vei voiton ROP-valinnassa, mutta ei voi olla kuin tyytyväinen VSP-tulokseen. Vähän mietitytti herätä kuuden jälkeen ja lähteä Puumalasta mökiltä kohti Nastolaa aamusella ajelemaan, mutta ei sitten ollut turha reissu ollenkaan.

Paras narttu -kehän päätyttyä

Iloinen Aata <3

Shiboja oli ilmoitettu 30 tanskalaisen Hanne Laine Jensenin arvosteltavaksi. Mukana  oli myös Navi (Mirai No Ayumi Akai), joka näytti erinomaisessa turkissaan oikein hyvältä ja esiintyi erinomaisesti kuten aina, mutta oli tuomarin makuun ilmeisesti erityisesti niskastaan ja rintakehästään liiankin kehittynyt sai siten EH:n. Kasvattaja-omistaja on kyllä edelleen varsin tyytyväinen siihen, miltä Navi näyttää :)

Navin omistaja Jaana kuvasi videoitakin näyttelystä, joten tässä vielä paras narttu –kehän ja ROP-kehän tapahtumista videopätkää. Kuvista iso kiitos Katja Pesoselle ja näyttelyn tarjoiluista kaikille asianomaisille, shibakehän laidalla oli taas mukavan rento tunnelma :)

Kattokaa nyt tota meidän pientä mustikkaa esiintymässä, on se vaan tähti <3