Viisi vuorokautta mittarissa |
Edellisen blogikirjoituksen jälkeen asiat on edenneet enemmän kuin hienosti! Aata löytyi vielä samana yönä pentukopasta poikiaan imettämästä ja sen jälkeen mammakoira ei paljon olekaan kopasta halunnut poistua. Kipulääke pystyttiin lopettamaan jo parin päivän jälkeen, leikkaushaava on parantunut tosi hyvin ja pennut voivat erittäin paksusti. Etenkin punainen herra Toffee, jolle kaavailtiin jo nimenvaihtoa muotoon Paksu-Patu. Lökö-Laku ja Paksu-Patu, rimmaa!
Täytyisi joskus kirjoitella paremmin ylös oppeja tästä kokemastani toisesta nartun keisarinleikkauksesta ja siitä, mitä voi tehdä kun tuore emo vieroksuu pentujaan. Maltilla edeten tästä selvittiin - antaen Aatalle aikaa toipua, mutta silti kannustaen sitä tutustumaan pentuihin. Onneksi ei yksin tarvinnut valvoa ja tehdä kaikkea. Etenkin jos pentuja on monta, niiden syöttäminen, lämmittäminen, punnitseminen ja putsaaminen on ihan ympärivuorokautista hommaa. Nyt ehdittiin sentään se pari tuntia nukkuakin toisena yönä, vaikka aika katkonaistahan se uni on, kun takaraivossa huutaa huoli kaikesta ja pennutkin heräilivät helposti.
No mutta, huomenna aamulla pennut täyttävät yhden viikon ja painoa onkin jo palttiarallaa puoli kiloa, enemmänkin. Hyvin kasvutahdissa ollaan siis vauhdissa tahmeasta alusta huolimatta. Ei tosin ihme, sen verran antaumuksella Aata tosiaan vauvojaan hoitaa. Eräskin päivä, kun saavun kotiin, Aata juoksi korvat rullalla tervehtimään, ehti juuri heittäytyä Aatamaiseen tyyliin selälleen rapsutettavaksi ja sitten kuului vinkuna - samoilla vauhdeilla takaisin jaloilleen ja äkkiä kipittämään pentukoppaan :D Ongelma on ollut lähinnä saada Aata käymään pihalla, mutta nämä ongelmat ovat niitä, joita kasvattajana on jo aika tottunut ratkomaan ja todellakin ongelmia pienimmästä päästä. Tyypilliseen tapaan Aatakaan ei ole ollut kauhean kova syömään näin ekalla viikolla, mutta kädestäsyöttö tuntuu auttavan ja erityisesti nakki uppoaa.. Aatan aamupala on välillä ollut siis 3 nakkia, antibiootti ja vähän jauhelihaa. Ekan viikon ruokavalio nyt saa olla vähän spesiaali :) Yleensä ruokahalu kyllä sitten palaa kun pentujen imettäminen alkaa viedä entistä enemmän energiaa. Maitoa on riittänyt hyvin.
Mamma vahtii ja pötköt pötköttää tyytyväisenät mahat pullollaan :)
Pentuelämää parhaimmillaan.
Jess, hyvä että kaikki rullaa! Reipas Aata :) Kiva lukea taas pentujen kehityksestä, vastahan mäkin odottelin aina innolla blogipäivitystä Fumpan pennuista :D (lässytin tässä samalla itsekseni näille kuville, Nuka tuli kattomaan hölmistyneenä viereen ja kun näytin sille kuvaa puhelimesta niin läppäsi kerran tassulla ja lähti veks :D kai se halus jotain shibaterkkuja laittaa? ;))
VastaaPoistaÄkkiä menee aika. Ja laittoman vähän ehtii kuvia tänne päivittelemään :) Mutta sitä nyt vaan priorisoi ennemmin sen ajan niille pennuille kun ne siinä livenä pyörii.
VastaaPoistaKiitos terkuista Nuka! <3