Viides valio

Mirai No Tatsuhime aka Mio nappasi viimeisen sertin lokakuussa Seinäjoen KV -näyttelystä, ja näin meillä on viides Mirai No -muotovalio 😍

Sain myös todeta, että Mio on muutenkin edelleen aika mahtava tyyppi, kun hän vietti meillä tässä vastikään muutaman viikon hoidossa. Myös Helmi-mummo oli ihan sulaa vahaa lapsenlapsen pyörityksessä, ja se jo aika hyvin se 😃

Näyttelyvuosi 2017

Tämä vuosi on ollut omien näyttelykäyntieni osalta suorastaan kiireinen: Osallistuin sekä erikoisnäyttelyyn, Open Showhun että tänä viikonloppuna Messariin. 😉 No, kolme näyttelyä on moneen harrastajaan verrattuna aika vaatimaton lukumäärä, mutta kuitenkin melkein tavallista aktiivisempaa allekirjoittaneelta. Lisäksi kasvatit ovat edustaneet kehissä hienosti.

Vuoden kohokohtia näyttelyistä ovat ainakin seuraavat:

• Nukan (Mirai No Sorairo) valioituminen - kiitos Sara kun olet vienyt Nukaa näytelmiin! Tälle vuodelle Nukalle saldona VSP ja ROP, ja tosiaan se viimeinen SERT heti ekalla yrittämällä Kajaanin heinäkuisesta näyttelystä.

Nuka ja valioruusuke. Kuva: Sara Tikkanen

• Navin pentujen, Harun, Takun ja Mion ensimmäiset sertifikaatit. Mainittakoon, että Takulla sertejä on jo kaksinkin kappalein (ROP ja VSP), Haru otti erikoisnäyttelystä hienosti PU4-sijoituksen ja Mio on napsinut tasaisen varmaa ERI-suoraa esiintyen aina yhtä iloisesti.

Taku and Navi 😍 #doublewin #motherandson #dogshow #show #lahti #shibas #shibainu #bestofbreed #proud #suomenshiba

Henkilön Mirai No (@mirainoshibas) jakama julkaisu 1. 05ta 2017 klo 1.51 PDT

• Erikoisnäyttelyssä heinäkuussa meillä oli mukana useampiakin koiria: Itse kävin kehässä Aatan kanssa ja aika pitkästä näyttelytauosta huolimatta Aata esiintyi hienosti ollen lopulta PN3. Navi otti erkkarissa Aataa yhtä pykälää paremman sijoituksen, ja tosiaan kuten jo mainittua, Haru oli hienosti PU4. Myös Taku ja Mio saivat hyvät arvioinnit karvatilaneesta huolimatta, joten pääsimme esittämään (karvattoman) kasvattajaryhmän. Nyt odotellaan, että junnut kasvaa, niin ehkä joskus vielä saadaan se sellainen ihan aikuisista ja valmiiksi kehittyneistä koirista koostuva kasvari 😊

Navi ja Mio, luokkavoitto erkkarissa molemmille. Kuva: Laura Pyykkö

• Open Showssa elokuussa paikalla oli yli 60 shibaa, joka yksinään teki näyttelystä jo osallistumisen arvoisen. Open Showssa Pörri paistatteli itsensä hienosti parhaaksi urokseksi ja vastakkaisen sukupuolen parhaaksi, isä Dazun ollessa toiseksi paras uros. Helmikin kävi pyörähtämässä kehässä, ja vaikka suurempaa menestystä ei tullutkaan, Helmin esiintymisestä voi olla ylpeä. Tiuku puolestaan yllätti ja otti omaan arvokkaaseen tyyliinsä voiton veteraaniluokassa sekä oli lopulta paras veteraani!

Kuvat Open Showsta: Laura Pyykkö

Pörri

Tiuku

Helmi

Tara ROP ja Pörri VSP

Vetskut Tiuku ROP ja Ganon VSP

• Näyttelyvuosi huipentui tänäkin vuonna Messukeskukseen Voittaja-näyttelyihin nyt joulukuussa. Navi vastasi viikonlopun parhaista tuloksista osallistuen perjantaina ja lauantaina: plakkariin 2xCACIB, 1xPN3 ja 1xPN1 ja 1xVSP. Lauantailta tarttui siis mukaan uusi titteli: Pohjoismaiden voittaja 2017! Merkkipylväs tuokin. Tiukukin kävi lauantaina veteraanikehässä, ja esiintyi taas hyvin, mutta ei ollut tyypiltään ihan tuomarin mieleen. Erittäin Hyvän arvoinen kuitenkin. 

Navi, kuva: Laura Pyykkö

Tike <3, kuva: Laura Pyykkö.

Kaikenkaikkiaan ihan mukava näyttelyvuosi siis. Shibakehässä ja sen laidalla on mielestäni viime vuosina ollut muuten tosi leppoisa tunnelma. Kiitos kaikille, jotka siellä iloisesti muistatte tsempata kanssakisailijoita! Ensi vuodelta odotan mielenkiinnolla ainakin sitä, miten Harun, Takun ja Mion näyttelyurat jatkuvat. "Pennuille" tulee 2 vuotta mittariin maaliskuussa eli saattaisi vaikka olla uusia Mirai No -valioita tiedossa, jos hyvin käy. 😊

Voittaja- ja Helsinki Winner -näyttely 10-11.12.2016

Jaha, se on jo uusi vuosi ja uudet kujeet! Uudet kujeet mm. uuden osoitteen muodossa, mutta palataan vielä hetkeksi joulukuun tunnelmiin. Oltiin nimittäin mukana Voittaja-näyttelyissä sekä lauantaina että sunnuntaina sen verran vahvalla edustuksella, että toista ja kolmatta kertaa kasvattajaurani historiassa saatiin Mirai No -kasvattajaryhmäkin kokoon. Ensimmäinen kertahan oli (vaatimattomasti) Maailmanvoittajanäyttelyssä, ja jo sieltä jäi kannustavat muistot mieleen.

Ensimmäisenä päivänä shibat arvosteli Mrs Sonia Philippou - ja persoonallisesti arvostelikin. Kokoonpanolla Pörri (Mirai No Aidoru Idai), Haru (Mirai No Tatsutaro), Taku (Mirai No Tadataro) ja Mio (Mirai No Tatsuhime) napattiin ROP-kasvattajaryhmä ja KP mukavan arvostelun kera. Jihuu! Philippou toivoi hieman lisää yhtenäisyyttä ryhmään, ymmärrettävästi, mutta kehui silti koiria. Erityisesti tuomarille sydämenasia taisi olla turkinhoito, ja lievästi ilmaistuna - siitä emme karvanlähtökolmikon kanssa varsinaisesti keränneet lisäpisteitä.

Taku odottelee lunkisti

Haru keskellä

Taku ja Haru

Pörri keskellä

Mio vasemmalla

Mio, ihana Mio <3

Pojat (Taku ja Pörri) herkuilla sulassa sovussa

Yksilöarvosteluissa Pörrille ERI4 ja Harulle ERI3, Ginille (Mirai No Sir Salmiac) EH3, Miolle EH2 ja Takulle EH3. Takua tuomari tosin ylisti kaikilta muilta osin, paitsi karvatilanteesta. Nuorisolle kyseessä oli ihka eka aikuiskehä ja se hiukan näkyi, mutta käsittelyt sujuivat kuitenkin hienosti. Päätettiin jättää kasvattajakisan ryhmäkehäkin väliin, koska päivä venyi jatkokehiä ilmankin varsin pitkäksi. 

Sunnuntain kehään oli tarttunut jo tosi hienosti oppia lauantailta! Nyt rupesi handlereillakin homma luistamaan ja junioreiden esiintymisestä olen tosi ylpeä. Tuomari Perttu Sthålberg oli erittäin tarkka mm. liikkeistä ja nekös junnuilla oli tietysti vielä vähän vaiheessa. Saatiinkiin kommettia, että "vauvat ovat tulleet harjoittelemaan". No, niinkin kai voi sanoa :) Yksilökehissä Takulle ERI2, Harulle EH3 ja Miolle EH3. Päivän parhaan sijoituksen vetäisi Pörri, joka oli upeasti urosten toinen (PU2 ERI2 VACA). Voittaja-titteli meni ohi suun vain niukasti ja matkasi Venäjälle, mutta siis wau!

Kasvattajaryhmä koostui samasta kokoonpanosta kuin lauantaina ja huolellisen arvioinnin jälkeen Sthålberg jätti KP:n antamatta kaivatessaan ryhmään Philippoun tapaan lisää yhtenäisyyttä. Valiouros Pörri 4v ja pienenpieni Mio 9kk tietysti ovat hieman eriäväiset tyypiltään, myönnettäköön :) Saimme kuitenkin kehuja koirien rakenteesta, koosta ja luonteesta. Jaanalle kiitokset kuvien napsimisesta ja videoinnista, tulipa muistoksi video kasvattajaryhmästäkin:

Junioriurokset tositoimissa

Ginin ja Heikin isä Hannes oli myös mukana

Pörri

Pörri

Osa juniorinartuista, pikku-Mio toisena

Sunnuntain ROP ja VSP -shibat

Mirai No -kasvattajaryhmä

Isä Seita ja lapset Mio, Taku ja Haru

Mulle jäi päällimmäiseksi Messarista kipinä kasvattajaryhmien esittämiseen. On meinaan ihan erilainen haaste saada neljä tasavahvaa, itselle tärkeitä ominaisuuksia erinomaisesti edustavaa kasvattia kehään ja esiintymään iloisesti yhdessä, kuin pokata serttejä yhden näyttelytähden saldolle. Näillä kokemuksilla on hyvä ponnistaa eteenpäin!

Rallytokokärpänen

Dodiin, rallytokon alkeiskurssi Showhau:lla on ohi. Kurssi oli hyvä: Ohjaaja antoi toimivia vinkkejä ja ryhmäkoko oli varsin maltillinen. Varsin ylpeänä nyt kerronkin, että jatkoimme Marin ja Pörrin kanssa jopa heti tällä viikolla treenausta omatoimitreenauksen muodossa. Pimeydestä ja kurasta huolimatta siis viime tiistai-iltakin pyhitettiin rallytokolle. Tehtiin radanpätkää läheisen koulun kentällä. Tiukukin pääsi taas rallytokoilemaan ja sitä oltiin niin tomerana, että!

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että laji on jopa hiukan vienyt mukanaan. Rallytokossa on ehkä parasta se, että siinä on sopivasti vaihtelua ja mukavasti onnistumisen elämyksiä. Ylempien luokkienkin kyltit kuulostavat aika hauskalta. Ja treenaus on helppoa: rakentaa vaan radan vaikka vähän sitä mukaillen, miten laminoidut kyltit nyt ovat sattuneet järjestykseen, ja sitten vaan liikkeelle. 

Viimeisellä kahdella kurssikerralla ei tullut vastaan mitään ihan mahdottoman vaikeita kylttejä, joten oikeastaan mun ja Helmin treenilistalla on palkaamattoman seuruun ja eteen (suorana) istumisen vahvistamisen lisäksi vain jo viimeksikin mainitsemani kyltit: 

Näistä molemmista istu-versio on toki haasteellinen myös, mutta ilman istumista sivulle kyltit ovat meille kaikkein vaikeimmat. Helmille ei siis ole koskaan opetettu viereentuloa takakautta, mutta nyt sellainen tarvitaan. Pitäisiköhän tässä olla käsky "takaa"? Agilityssa on tullut käytettyä "kierrä"-huudahduksia jonkin verran. Tötsää tässäkin lajissa koira pääsee jossain kohtaa kai kiertämään tai ainakin lähestymään, joten loogisinta voisi olla ottaa tälle oma käsky. 

Vikalla kurssikerralla jo testailtiinkin, että takaakierto etenee hyvin niin, että noin joka kolmas kerta nakki ei lennä avuksi kiertoon lähtiessä. Pari onnistunutta toistoa lentävällä nakilla ja sitten yksi ilman, niin se yksi menee oikein hyvin. Käsiapuja kun lajissa kerran saa käyttää, niin ei haittaa liioitella takaakiertoon ohjaavaa elettä. Takaa sivulletuloa ja vasenta täyskäännöstä pitäisi lisäksi samalla varmaan harjoitella niin, ettei ohjaaja sotkeudu hihnaan. 

Seuraamisen treenaaminen on varmaan se vaikein asia, mutta kehujen käyttäminen sekä tieto siitä, että seuruun ei tarvitse olla yhtä tiivis kuin tokossa, helpottaa kuitenkin mukavasti. Tekosyyt alkaa olla siis jo aika vähissä, joten nyt vaan viikottain treeniä. Jospa sillä rohkaistuisi niin, että joskus kevät-kesällä voisi vaikka kisakenttiäkin harkita :)

Tokavikan kurssikerran vierailijatähti Mio sekä vakkaritreenailijat Pörri ja Helmi

Kippura kaarella, elämä edessä

Haru, Taku ja Mio vielä maitobaarilla ennen
 mamman lähtöä omaan kotiin

Me mennään ny!