..ja ennen kaikkea heihei mun pienet kullanmurut. Pitää varmaan varata aika tovi hyvästeille huomenna.
Kotona Halikossa ollaan nyt siis ja huomenna illalla sitten jo maailmalla. Vikat viikot Vaasassa meni yhdessä hujauksessa. Loppurutistus muuton kanssa oli aika raju kun onnistuin tulemaan kipeäksi alkuviikosta. Mutta siitäkin selvittiin. Ohi on ainakin toviksi yksi jakso elämässä, kaverit ja työporukka haikeana hyvätelty ja uudet kuviot edessä. Innolla ja innostuneena odotan mitä Praha tarjoilee, mutta onhan tää aika.. hui!
Yhdessäoloa tältä aamulta <3 |
Kotona Halikossa ollaan nyt siis ja huomenna illalla sitten jo maailmalla. Vikat viikot Vaasassa meni yhdessä hujauksessa. Loppurutistus muuton kanssa oli aika raju kun onnistuin tulemaan kipeäksi alkuviikosta. Mutta siitäkin selvittiin. Ohi on ainakin toviksi yksi jakso elämässä, kaverit ja työporukka haikeana hyvätelty ja uudet kuviot edessä. Innolla ja innostuneena odotan mitä Praha tarjoilee, mutta onhan tää aika.. hui!
Vikoja lenkkejä Vaasassa. En osaa muuta sanoa, kuin ett gotta love that city! |
Helmi naatiskelee muuton ja rempankin keskellä |
Tytöt sai eilen matkustaa etupenkillä, kun muu auto oli sullottu täyteen tavaraa about kattoon asti ;) |
Maanantain agitreenien yhteydessä vietettiin vähän läksäreitä samalla kun treenailtiin vielä kevyesti vkaa kertaa. Helmin menosta tuli videointiakin, tais olla melkein ekoja kertoja kun tällasta radanpätkää vedettiin :) Näkyy kivasti tuo A:n kontakti tässä, targetilla toimii hienosti siis jo radankin yhteydessä.
Tästä se lähtee, tai siis jatkuu, ens vuonna. Hemulin kanssa on ollut tosi kiva treenata, motivaatiosta ei ole tarvinnut niin kauheasti kantaa huolta. Tiukunkin treenit meni hyvin, se taas heräsi eloon kun ekan kerran päästiin puomille ja siitä eteenpäin sujui sitten vaikeammatkin käänteet ja kuviot. Mun tosin pitäisi opetella parempia sokkareita. Ja lähtöihin täytyis ens vuonna muistaa molempien tyttöjen kanssa harjoitella omat rutiinit: Tiukulle vauhtilähdöt ja Helmille ennakointia estäviä harjoituksia. Voitte muistuttaa sitten helmikuussa, jooko? :D
Nyt ollaan tosiaan kotona viettämässä viimeistä Suomi-päivää ja päivän teemana on paitsi pyykätä ja pakata, myös ennen kaikkea naattia koirien kanssa yhdessäolosta täysin siemauksin. Aata ei tosin ole edes kotona vaan Savon mailla nauttimassa vielä maaseudun rauhasta lomalaisten kanssa. Ollaan pötkötelty pihalla ja käyty lenkillä merenrannassa. Muuten, vihdoin se uusi kamera, Canon EOS 60D, saapui! Parahiksi ennen reissua, pikaisesti ehdin testailla sitä tossa aamulla :)
Tasapuolisuuden nimissä Aatastakin yksi kuva. Juhannus-Aata :)
Voi mun pieniä, nyt se alkaa iskeä tajuntaan, etten nää niitä ties miten pitkään aikaan.. :'( No, onneksi jouluun ei ole kauhean pitkä aika ja oon ihan varma, että tää nelikko naattii kun saa viettää kesää ja syksyä isossa talossa ja tontilla koko konkkaronkka remuten keskenään.
Täytyy katsoa miten kiireistä elämä Tsekeissä on, mutta yritän kirjoitella aina välillä koirien, kasvattien ja omiakin kuulumisia. Blogin kävijämäärät on kesän aikana varmaan vähintään triplaantuneet. joten ei anneta ihan jutunjuonen nuupahtaa :-) Ainahan sitä voi vaikka paasata jalostus- ja harrastusasioista ja suunnitella tulevaa. Tai sitten vaikka vähän tosiaan hehkutella fiiliksiä reissun päältä!
Pitäkäähän lippu korkeella täällä Suomessa :)
Na shledanou!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti