Helteinen kesä vierähti pitkälti mökillä, oli mahtavaa pulahtaa järveen viilentymään tai loikoilla varjossa riippumatossa. Tiuku, Helmi ja Aata saivat käyskennellä vapaasti metsässä ja arvostivat varmasti sitä, että saivat itsekin etsiä viileimmän paikan päiväunille.
Syksyllä lenkkeiltiin ahkerasti Keskuspuiston ruskaa ihaillen, ja olihan meillä myös syytä juhlaan: Tiuku täytti syyskuussa 10 vuotta. Pieni pippurinen Tiuku, jolla on nyt jo vähän harmaata korvien takana, mutta ei ne harmaat onneksi paljoakaan ole menoa hidastanut 😍 Tässä Helmi on lainannut häntäänsä Tiukun tyynyksi:
Loppusyksystä meitä myös haastateltiin STT:n juttuun, joka julkaistiin jouluna verkossa ja yllättävän useissa maakuntalehdissä. Ehkä ensi syksynä käydään sitten vielä jossain radio-ohjelmassa, nyt kun TV, sanomalehdet ja verkkomediat on jo valloitettu 😁
Ennen joulua vietettiin puolestaan Helmin synttäreitä, uskomatonta, että Helmikin on nyt virallisesti veteraani-iässä eli 8 vuotta! Täytyy olla kiitollinen, että molemmat tytöt ovat olleet terveenä - tosin Helmin kanssa jouduttiin kyllä käymään alkusyksystä eläinlääkärissä selvittämässä kutinoita. Kävi ilmi, että ilmeisesti kesän metsäloikoiluilla oli nakushibaan ikävä sivuvaikutus - jonkinlainen ulkoloinen oli tarttunut matkaan ja kutinoista päästiin eroon vasta kahden Stronghold-häädön jälkeen. Onneksi kutinanestolääke auttoi nopeasti ja iho ei ehtinyt mennä mahdottoman pahaan kuntoon. Helmi oli kesällä ja syksyllä täysin karvaton, kun taas Tiuku täydessä turkissa - ilmeisesti tiheä turkki suojasi Tiukua tartunnalta tai pahimmilta oireilta ainakin.
Jouluna palattiin mökille, lumisiin maisemiin tällä kertaa. Onneksi järvi oli ehtinyt jäätyä, niin ei tarvinnut pitää koiria hihnassa vaan ainoastaan pois napakelkan alta 😳 Joulun jälkeen käytiin myös Itä-Suomessa mummolassa ja siellläkin lunta riitti, eikä nyt tammikuussa ole ollut lumesta puutetta Helsingissäkään. Kyllä kelpaa ulkoilla, kun on melkein valoisaa illallakin 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti