Hepulihyllyjä

Voi hepuli! Agilitykisat eilen Vöyrillä ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Tiuku keksi, että agility on hauskaa myös kun ottaa vähän omia vapauksia päättää, mitä esteitä suorittaa ja missä järjestyksessä. Hepulikunniakierroksetkin voi tehdä kesken radan. Tämä siis meininki ensimmäisellä radalla, jonka jälkeen talutin koiran läheiselle hiekkakentälle ja päästin vapaaksi juoksemaan kaikki loputkin ylimääräiset energiat pois. Sen jälkeen treenattiin hieman tottelevaisuutta eli seuraamista ja luoksetuloja ja sitten Tiuku sai tovin odotella yksinään ennen seuraavaa rataa.

Toinen rata oli sitten jo parempi, vaikka sain kyllä aika tomerasti karjua joka kurvissa, ettei hepuli pääsisi valloilleen. :D Yli puoleenväliin asti meni hienosti, mutta sitten puomin kontaktit leiskautettiin komeesti yli ja Tiuku karkasi suorittamaan väärän esteen. No, tällä kertaa neiti tuli takaisin ja suoritettiin rata vauhdilla loppuun. Tosi koomista, kun näkee radalla koiran silmistä ja muista eleistä, että kohta mennään taas ja yrittää siinä sitten hallita koiraa kuin mitäkin villihevosta :D 

Ei siis tuloksia tältä kisareissulta, mutta yritetään ajatella positiivisesti - parempi, että Tiukusta on viimeinenkin kisajännitys hävinnyt ja radalla on noin kivaa! Tuo vauhti kun pysyy yllä niin jiihaa :) Pitää vaan löytää joku kultainen keskitie siihen koiran virittelyyn, ettei ihan joka kisoissa tarvis ekalla radalla katsella kentän keskeltä aitiopaikalta, kun oma koira radan suorittamisen sijaan viihdyttää yleisöä hullutteluillaan.. :)

Tältä se Tiukun hepuli suunnilleen näyttää ;)

..ja sitten naurattaa :)