Luvaluvaluvaluvaluva!! :)))

Onpa ollut koiratapahtumatäyteinen helleviikko! :) Tiistaina Tiukun agiepikset, torstaina Tiukun ekat viralliset agilitykisat, perjantaina koutsaaman tokon alkeet -kurssin aloituskertaa ja tänään lauantaina Kokkola KV.

Tiistain epiksissä Vöyrillä käytiin Tiukun kanssa ottamassa yksi startti alle samassa paikassa pidettäviä torstain virallisia kisoja silmällä pitäen. Tiukun juoksu oli juuri päättynyt, joten herättelevän treenin ja hauskanpidon näkökulmasta haettiin tuntumaa radalta, niin että torstaita varten jäisi hyvä fiilis molemmille. Hienosti ja reippaasti meni, tosin puomin alasmenokontaktilta ja putken väärään päähän karkaamisesta napsahti 10 virhepistettä. Aika pitkälti mun omia mokia, jotka laitettiin kyllä muistiin virallisia varten.

Torstaina sitten tosiaan meidän ihka ekat viralliset, ja pari tuntia ennen kisoihin lähtöä jännitys alkoi valtaamaan mielen. Olen päässyt aika hyvin liiallisesta kisajännityksestä eroon, mutta nyt ehti vähän alkaa jo kutkuttaa kun näitä ekoja virallisia agilitykisoja on niin kauan mietitty :) No, kun kisapaikalle päästiin niin fiilis oli heti parempi, ihan samanlaista iloista tohinaahan siellä oli kuin epiksissäkin (aika erilainen tunnelma kuin vaikka näyttelyissä). Kävin ilmoittautumassa, ostamassa meille kilpailukirjan ja vein Tiukun mittaukseen. Mittauksessa menikin aikansa, kun tuomari (Eija Berglund) varmaan 10 minuuttia pohdittuaan totesi, että miniksi se hänestä menee, mutta seuraavien kisojen tuomarit saavat vielä varmistaa mittaustuloksen. 

Minien vuoro oli maxien ja medien jälkeen, ja koska meidät oli siirretty medeistä mineihin, starttasimme molemmilla radoilla ensimmäisenä. Rataantutustumisaika kuluu yllättävän äkkiä, mutta rata kyllä jäi hyvin mieleen. Pari kinkkistä kohtaa: vino lähestyminen keinulle, takaaleikkaus puomille, hypyltä tiukasti A-esteelle, kepit ja kolmen esteen hyppykuvio loppuun. No, alku lähti vähän turhan vauhdikkaasti, ei mulle oikein tullut mieleenkään että jo toiselle esteelle (keinulle) vauhtia voisi olla liikaa, mutta sen verran sitä oli, että lentokeinuksi meni (koira siis juoksee keinun päähän, keinu lähtee vauhdilla maata kohti - koira hyppää ilmasta pois) ja aika korkeelta Tiuku alas tulikin. No, ei muuta kuin matka jatkumaan ja hyvinhän se sujui. Kepeillä pujotteluun tuli yksi virhe, varmaan itsekin siinä sähläilin vähän, ja ohjausvalinta viimeisille esteille ei ollut sujuvin mahdollinen, mutta maaliin päästiin ja tulos saatiin! Jiiihuuu!! :) Lopputulos oli sija 5/12 ja vp 13,03, siis 10 ratavirhettä ja 3 sekuntia yliaikaa. Yliaika ei huolettanut, hyvin oltaisiin varmasti ihanneaikaan ehditty jos vain virheitä korjatessa ei olisi aikaa tuhraantunut vaikka itseasiassa vaadittu etenemisvauhti 2,9m/s on ykkösluokkaan aika kova :)

Toista rataa varjossa odotellessa

Toiselle radalle iloisin mielin ekasta onnistuneesta suorituksesta helpottuneena ja vähän lisää tsemppiä kehiin. Alla ratapiirrustus :) Rata tuntui tutustumisessakin ehkä vähän paremmalta kuin ensimmäinen, keinu oli vaihtunut pussiin ja vaikka kepit oli taas vähän hankalasti siinä mielessä, että niiden jälkeen jatkettiin vasemmalle (Tiuku ei vielä osaa pujotella keppejä ns. väärältä puolelta), päätin hoitaa kepin jälkeisen hypyn takaaleikkauksella. Hieno takaaleikkaus olikin! Ennen A-estettä oli melkeinpä pakko vaihtaa oikealle puolelle, jotta koira ei lähde renkaan jälkeiseltä putkelta vasemmalle vaan osaa kääntyä oikealle. Viimeisen putken (este 14) jälkeen käväs mielessä, että taitaa olla nolla tulossa, nyt vaan lisää kaasua! Ja nollahan sieltä tuli, eikä ollut ees tiukilla. Mikä fiilis!! :)

Mittasuhteet ja vähän ehkä muutenkin pielessä,
mutta jotain tuosta selvinnee :)

Lopulta tuloslistasta selvisi, että meille napsahti nopein aika eli luokan voitto (1/12) ja ensimmäinen luokkanousuun oikeuttava tulos (LUVA)!! Muita nollia ei luokassa tullutkaan. Ainahan Tiuku saa kasan herkkuja radan jälkeen, mutta nyt kyllä meni hillitön määrä herkkuja ja tosi omistaja/ohjaaja oli vaan hurjan ylpeä :) Ja on edelleen! Mahtava koira! Käytiin pokkaamassa palkinnot ja sitten ajeltiin kotiin. Nämä Woff:n ykkösluokkien kisat jatkui vielä hyppyluokalla, mutta siihen en ollut ilmoittanut Tiukua mukaan, ettei päivästä tulisi liian raskas. Hyvä päätös, sanoisin, melkein 25 asteen helle vei mehuja aika onnistuneesti.

Tänään käytiin sitten Kokkolassa kansainvälisessä näyttelyssä, Helmi on vasta juuri ja juuri ehtinyt kasvattaa edes jotain karvoja päälleen ja on muutenkin vielä vähän rimpulaiässä, joten odotukset olivat aika maltilliset. Shiboja oli ilmoitettu 6 kpl. Helmi esiintyi ihan uskomattoman upeasti, hienolla draivilla liikkui kuin unelma ja seisoi ryhdikkäästi. Sekä antoi tietysti tuomarin käsitellä pöydällä yhtä tyylikkäästi kuin aina :) 

Tulokseksi tuli lopulta NUO ERI1 SA PN4 vara-SERT, vara-CACIB. Pekka Teini kirjoitutti Helmistä näin:

"Mittasuhteiltaan oikea, vielä kevytrunkoinen, mutta hyvin ryhdikäs ja kevyesti liikkuva narttu. Riittävän pienet tummat silmät ja hyvin sijaitt.  pienet korvat. Hieman pystyasentoinen olkavarsi vielä, rintakehä saa voimistua. Hyvä takaosa, hieno häntä. Turkittomuus tänään korostaa keveyttä. Hyvin itsevarma käytös." Tuomari vielä suullisesti totesi, että runko tarvitsee aikaa ja kunhan saa karvaa niin sekin tekee jo paljon ja että Helmi on upea liikkuja, shiballe jopa kuulemma todella upean ulottuva askel :) Jäämme siis odottelemaan karvankasvua ja eiköhän nuo kauniit ääriviivat saa muutenkin täytettä, kun ikää vaan tulee lisää :)

Eipä voi muuta taas sanoa, kuin että on mulla vaan mahtavat koirat! :) Hyviä tuloksia on aina kiva saada, mutta parasta silti on, että koira nauttii siitä mitä sen kanssa harrastetaan. Ei muuta kuin näistä kokemuksista iloisena kohti uusia haasteita! :) 

Karvaton, mutta innokas Helmi-orava :-)