Otsikon suhteen loppui mielikuvitus, sori :D Anyway, viime treenikuulumisista on vierähtänyt melkein kuukausi, tässä nyt pähkinänkuoressa mitä on ehtinyt välissä tapahtumaan :)
Tiukun kanssa agsailut ovat jatkuneet tosi hienosti, juoksusta alkaa olla kohta pari kuukautta mutta vauhtiongelmia ei ole ollut, jihuu! :) Treenejä on kerran tai kaksi jäänyt väliin, mutta ne treenit, joissa ollaan oltu, on mennyt kyllä oikein mallikkaasti! Mitään isompaa ongelmaa ei ole vastaan tullut vaan Tiuku on tehnyt tasaisen varmaa, mukavan vauhdikasta työtä. Tiuku on kyllä niin mainio pieni shiba, huomaa että nyt kun ikää on tullut hiukan lisää (ja samalla ahneutta :D), niin se jaksaa keskittyä muhun ihan kympillä eikä välitä muista ollenkaan. Omaa vuoroa odotellessa Tiukun voi jättää vaikka hihna maassa omalle styroksin palalle odottelemaan eikä tyttö lähde minnekään. Shibatervehdykset vaan odottaa, kun menen Tiukun luo / hakemaan sitä oman vuoron koittaessa. Radalla Tiuku lukee muo tosi hienosti ja joskus tuntuu siltä, että Tiuku on paremmin radalla kartalla kuin minä ;) Tänään mentiin treeneissä pitkästä aikaa pussia, vielä pidettiin kangasta ylhäällä kun ei pitkään aikaan olla sitä menty, mutta kunhan saisi pussin varmaan kuntoon niin kai sitä pitäis sitten alkaa katselemaan vaan kisoja..
Viikonloppuna olikin oikein tehoviikonloppu, kun Tiukun kanssa oltiin hallilla Mikkilän Sarin agikurssilla lauantai- ja sunnuntai-aamuna puoli kymmenestä kahteentoista ja sunnuntai-illalla oli vielä Helmin tokotreenit. Sarin kurssi oli aivan yhtä mainio kuin viimeksikin, mentiin mukavan virtaviivaisia tehtäviä, jossa kuitenkin oli haastettakin. Tiuku toimi yllättävän hyvin jopa mm. heitoista ulkokaarella putkeen ja teki tiukkoja kaarteita esteiden jälkeen. Sarilta sai hyvää muistutusta taas siitä, että paitsi että koiran ohjaa oikealle esteelle, pitää koiralle osata viestittää jo edellisen esteen aikana se suunta, mihin ollaan menossa seuraavaksi, jotta koira osaa ponnistaa oikeaan suuntaan ja kääntyä jo ilmassa. Oman kropan osoittamalla suunnalla on siis väliä! Lauantaina tehtiin noin kymmenen esteen harjotteita, mm. vauhtisuoran pätkää, valsseja ja oman juoksun rytmitystä. Sunnuntaina mentiin 19 esteen rataa, oltaisko se yhteensä neljästi treenien aikana menty rata alusta loppuun ja joka kerta nollarata. :-)
Helmikin on osoittanut agilitytaitojaan jo, olen välillä antanut sen kiipeillä puomia ja A:ta + hypyyttänyt pikkuisen hyppyjen yli. Voi vitsit se on hieno! Puominkin meni kerran vapaana niin, että mä en ollu ehtinyt puoleenkaan väliin kun neiti oli jo alhaalla, uujee :-) Helmistä taitaa sittenkin tulla sekä toko- että agikoira! Noh, katsotaan nyt. :P Toko on sujunut ja sitten välillä ei ole sujunut. Murkkuikä on tuonut mukanaan hieman keskittymisvaikeuksia, jotka ratkeaa kyllä, jos mulla on herkku kädessä, mutta kun en voi toimia koko ajan ihan namiautomaattina. Olen yrittänyt edelleen häivyttää namikäden eleitä esim. viereentulossa ja pyrkinyt antamaan herkut taskusta. Kontaktia vieressäolossa ollaan myös pyritty parantamaan, ettei se tipahtaisi niin helposti, siihen on tuntunut auttavan se, että laitan herkun suuhuni ennen kuin annan sen Helmille. Huijauskontaktia siis :D Mutta tuntuu auttavan kontaktiin silloinkin, kun herkku ei ole suussa. Välillä on häiriötä ollut ympärillä treeneissä + jossain ulkona treenatessa tosin niin paljon, että treenattavia asioita on pitänyt helpottaa aika paljon, jotta ollaan saatu onnistumisia ja koiralle ilo tekemiseen säilymään.
Yksi uusi juttu, mikä on sujunut, on nouto! Neidillä meni ehkä 3 treenikertaa kun ekan kerran sain Helmin noutamaan kapulan mun luo. Ei se kapulan maasta suuhun ottaminen vielä ihan automaatio ole, mutta pätkittäin sujuu tosi hyvin, parhaillaan Helmi osaa jo hakea kapulan (ei tosin odottaa lähtökäskyä kiinnipitämättä) ja tulla sen kanssa sivulle! Eikä mahdottoman pahasti pudottele kapulaa ennen aikojaan, vaan osaa odottaa lupaa pudottamiselle. Ekana iltana kun noutoa harjoittelin, päästiin alle puolessa tunnissa niin pitkälle, että tyttö piti kapulaa ja ravasi pienen pätkän mun perässä. Aika hienosti, kun ihan nollilta lähdettiin - siis naksuttelin kapulan nuuhkaisusta jne. :)
Viime treeneissä saatiin opastusta kaukokäskyihin, oikea tekniikka kaukkareihin on seuraava uusi juttu, mitä Helmi saa lähteä opettelemaan. Kivaa olohuonepuuhailua tuo tekniikan hiominen :) Sunnuntaina treeneissä harjoiteltiin kontaktin pitämistä erilaisessa häiriössä (ohjaajamme mm. taputteli maata, käsiään, seisoi ihan koiran ja ohjaajan vieressä, juoksenteli ympärillä jne.) sekä vierelläänolossa että liikkeessä. Oikein erinomaista treeniä Helmille, häiriötreeniä ei varmaan koskaan voi olla liikaa. Otettiin taas myös paikallaanmakuuta ryhmässä, siinä on tuntunut tapahtuvan pientä edistystä vaikka olen nyt ottanut aika varman päälle ja pysytellyt vain muutamien metrien päässä + palkannut aika usein. Mutta selvästi varmemmin Helmi maassa pysyy eikä nouse ensimmäisestä häiriöäänestä ylös. Kotona paikallaanmakuu alkaa olla jo hyvinkin varma :)
Sellaista tällä erää. Tiukulle on tulossa sunnuntaina hieroja, saapa nähdä miten tyttö osaa rentoutua hierojan käsittelyssä. Ensilumi ehti sataa Vaasaan jo edellisiltana ja tuolloin iltalenkillä tyttöjen kanssa päästiin nauttimaan lumihiutaleiden seurasta, mutta seuraavana aamuna satoi vettä ja lumesta ei ollut enää tietoakaan. Ehkä se talvi sieltä kuitenkin on tulossa, sen verran viileää tuntuu etenkin aamuisin jo olevan.
Alla kuvassa Tiuku näyttää Helmille mallia, miten talvesta pieni shiba voi selviytyä! Helmi on keskittynyt vielä arvostelupapereidensa silppuamiseen sekä lempipuuhaansa (oikeasti yhdessä Tiukun kanssa kylläkin) ruuan kerjäämiseen :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti